Poikien alati heikentyvät oppimistulokset ovat nostattaneet suurta huolta. Opetushallitus on ottanut huolen tosissaan ja lähtenyt etsimään ratkaisua nostaakseen poikien oppimistuloksia kauaskantoisesti. Poikien oppimismenestys on saatava nousuun 2025 mennessä.
Poikien oppimisvaikeuksiin on pureuduttu laaja-alaisesti myös kouluelämän ulkopuolella. Mukana on ollut Opetushallituksen lisäksi suuri joukko muita toimijoita, kuten Kela, THL, yliopistot, puolustusvoimat, nuorisoalantoimijat ja opiskelijajärjestöt.
Lue myös: Erot tyttöjen ja poikien oppimisessa huolestuttavat -syystäkin
Opetushallituksen työpaja loi 12 toimenpidettä
Noin 70 asiantuntijaa kokoontui kesäkuussa 2018 Opetushallituksen ennakointityöpajaan. Työpajassa pohdittiin keinoja, joilla poikien oppimistuloksia saataisiin taas nousuun Opetushallituksen asettamaan tavoitevuoteen 2025 mennessä.
Työpajassa tuotettujen kehittämisratkaisujen pohjalta syntyivät seuraavat 12 toimenpidettä, joilla yritetään nostaa poikien oppimistuloksia.
• perheiden hyvinvointipalvelujen kehittäminen
Palvelut helposti saataviksi, perheitä tuetaan enemmän aina raskausajasta lapsen täysi-ikäisyyteen asti.
• kansallisen vanhemmuusohjelman käynnistäminen
Vanhemmuutta ja vanhemmaksi tuloa tuetaan ja se otetaan huomioon jo terveystiedon opetuksessa.
• tulevaisuususkon vahvistaminen
Yhteiskunnan eri toimijoiden kiinnitettävä huomiota tulevaisuuskuvan luomiseen positiivisen kautta. Vahvistetaan lasten ja nuorten medialukutaitoa. Annetaan heille mahdollisuus osallistua aktiivisesti yhteisöjen toimintaan. Harvaan asuttujen paikkakuntien nuoriin ja heidän oppimispolkuun tulee panostaa.
• lukutaidon ja kielellisen osaamisen tukeminen
Lapsia, erityisesti poikia, tulisi innostaa kehittämään omaa lukutaitoaan enitsestään erilaisten jo olemassaolevien sekä uusien lukutaitohankkeiden avulla sekä kirjaston ja koulun yhteistyöllä. Poikien heikompi lukusujuvuus tuli ottaa huomioon jo oppimisen alkuvaiheessa.
• sukupuolittuneiden käytäntöjen murtaminen
Kouluissa pyritään purkamaan sukupuolia koskevia stereotypioita. Lisää miehiä varhaiskasvatuksen ja alimpien luokkien opetukseen.
• monipuolisen harrastustoiminnan tukeminen
Kehitetään koulujen ja harrastustominnan yhteistyötä edelleen. Yhteiskunnan tulisi tukea enemmän myös taide- ja liikuntaharrastuksia. Poikia kannustettaisiin enemmän myös taideharrastusten pariin.
• yhteistyöhön perustuvan toimintakulttuurin luominen
Tiivistetään koulujen, kodin, harrastusten ja työelämän välistä yhteistyötä, jotta lapset voivat harjoitella enemmän arjen hallintaa ja kokea osallisuutta.
• osallisuuden ja yhteisöön kuulumisen varmistaminen
Jokainen lapsi ja nuori olisi hyvä saada osallistumaan jonkin yhteisön toimintaan. Näin syrjäytyminen estetään. Koulun ulkopuoliseen harrastustoimintaan tulisi panostaa tarjoamalla lapsille matalan kynnyksen harrastustoimintaa, joka on maksutonta eikä vie aikaa useita iltoja viikossa.
• sosiaalisten ja elämänhallinnan taitojen vahvistaminen koulussa ja harrastuksissa
Sekä varhaiskasvatuksessa että koulussa kesitytään kehittämään lasten ja nuorten sosiaalisia ja elämänhallinnan taitoja.
• ohjauspalveluiden kehittäminen läpi elämänpolun
Selkeän ja yksilöllisen koulutuspolun luominen sitä tarvitseville nuorille.
• hallitun digipelaamisen tukeminen
Kiinnitetään huomiota eri sektoreilla lasten ja nuorten haitalliseen pelaamiseen, mutta huomiodaan myös sen positiivinen vaikutus oppimiseen.
• rehtoreiden johtamisosaaminen koulujen toimintakulttuurin kehittämiseksi.
Tarjotaan rehtoreille lisä- ja täydennyskoulutuksia koulujen toimintakulttuurien johtamisen tueksi.
Nämä 12 toimenpidettä kuulostavat hienoilta, mutta riittävätkö rahat kaikkiin tukitoimiin ja onko niistä käytännön hyötyä poikien oppimistuloksiin? Se jää nähtäväksi.
Lähde Opetushallitus
-Poikien Äidit -toimitus-
