Nuoret valmiita rajoittamaan valintojaan ilmaston hyväksi
Suomi vuonna 2050-kyselyyn vastanneista yli 4300 nuoresta kolmasosa koki, että heitä kuulla heidän tulevaisuutensa kannalta tärkeissä kysymyksissä.
Lasten ja nuorten säätiö, Tieto ja Tulevaisuuskoulu toteuttivat keväällä 2019 kyselytutkimuksen, johon osallistui 4318 13-16-vuotiaista nuorta eri puolilta Suomea. Tutkimuksen tarkoituksena oli selvittää millaiseen tulevaisuuteen nuoret uskovat ja millaista he siitä toivovat. Keskeiseksi puheenaiheeksi nousi erityisesti ilmasto.
Nuorista 67% oli sitä mieltä, että ilmastonmuutos on merkittävin muutosilmiö Suomen tulevaisuuden kannalta, mutta ainoastaan kuusi prosenttia uskoo, että ilmastonmuutoksen hillinnässä onnistutaan. Samalla he pitivät ilmastonmuutoksen hillintää tärkeimpänä asiana, jotta Suomessa olisi hyvä elää vuonna 2050.
Nuoret tiedostivat, että elämäntapojemme on muututtava, mikäli ilmastonmuutosta halutaan hillitä. Nuoret ennakoivat että vuoteen 2050 mennessä suomalaisten arjessa muuttuvat eniten liikkumiseen, asumiseen ja ruokaan liittyvät päästöt – eli juuri ne, joista keskivertosuomalaisen hiilijalanjälki koostuu. 56% kyselyyn vastanneista nuorista olisi valmiita rajoittamaan päästöjen vähentämiseksi autoilua ja lihansyöntiä. 56% piti todennäköisenä ja 64% toivottavana sitä, että tulevaisuudessa ihmisten valintoja rajoitettaisiin ilmastonmuutoksen hillitsemiseksi. Erittäin epätoivottavana tätä pitää ainoastaan yhdeksän prosenttia nuorista.
Nuoret suhtautuvat tulevaisuuteen myös pessimistisesti. 13% kyselyyn vastanneista nuorista näki yhteiskunnan kehityksessä paljon uhkakuvia ja koki sen pelottavaksi.
Nuoret kärsivät ilmastoahdistuksesta
Monille nuorille ja nuorille aikuisille ilmastoahdistus on jo arkipäiväistä. Ympäristö- tai ilmastoahdistus ilmenee kuten mikä tahansa muukin ahdistus. Lievimmillään se voi olla ahdistuneisuutta ja levottomuutta, mutta pahimmillaan ahdistus voi lamauttaa tai aiheuttaa psykofyysisiä oireita. Tunteiden joukossa nuorilla on usein myös surua, vihaa, syyllisyyttä sekä häpeää.
Vuoden 2016 Nuorisobarometri kertoo karua faktaa siitä, miten merkittävästi nuoret ja nuoret aikuiset kantavat hyvin paljon huolta ympäristön tilasta. Asiantuntijoiden olettamus on että ahdistus lisääntyy, sillä luonnontieteellinen tutkimukset antavat selkeää osviittaa siitä, että ilmastonmuutoksen haitat kasvavat.
Opintopsykologi Sanni Saarimäki ja teologian tutkija Panu Pihkala ohjeistavat nuoria jakamaan myös ilmastoahdistukseen liittyviä tunteita puhumalla tai kirjoittamalla. He kehottavat nuoria toimimaan ympäristön hyväksi antamatta sen nakertaa omaa hyvinvointiaan pohtien, mitkä ympäristöteot ovat nuorelle riittäviä. He muistuttavat myös että ympäristönsuojelussa on saavutettu runsaasti asioita viime vuosikymmenien aikana.
-Poikien Äidit -toimitus-
Kyllähän se näin on, valitettavasti. Ilmastonmuutos business on niin iso ja sen medianäkyvyys on valtava, mutta asia on erittäin politisoitu. Jos vanhemmat haluavat tehdä asialle jotain, ilman että sokeasti luottavat siihen mitä nk. aukoteriteetit kertovat. Eteen tulee hyvin nopeasti tenkkapoo, että hetkinen, joku kertoo nyt asiaa missä ei ole mitään järkeä. Ehkä kirjoittajalla on juuri tämänlainen tausta tai sitten ei, en tarkoita loukata tällä. Kaikki ei ole niinkuin meille kerrotaan tästä ja siksi en lähtisi propagoimaan ihmisen aiheuttaman ilmastonmuutoksen ”virallista” tarinaa, mutta ikiaikaista ilmastonmuutosta toki voi tutkia, lähteet vaan kannattaa ottaa sieltä, missä rahoitus on läpinäkyvää ja tutkimukset puolueettomia.