Suomen Tilastonkeskuksen vuonna 2019 tekemä ennuste luo karua kuvaa Suomen tulevaisuuden väestönkehityksestä. Yli puolet kolmikymppisistä naisista on lapsettomia.
Vuonna 2040 Suomen väkiluku kasvaa vain 12 kunnassa, vuonna 2050 Suomen väkiluku on miltei 100 000 nykyistä pienempi ja vuonna 2060 Suomen työikäinen väestö on vähentynyt 400 000.
Luvut ovat omiaan aiheuttamaan laajaa huolta tulevaisuuden Suomesta, sillä väestönkehitys korreloi suoraan siihen, miten maamme tulevaisuudessa voi. Näiden lukujen valossa on selkeää, että työllisten määrä suhteessa työvoiman ulkopuolisiin henkilöihin tulee heikkenemään merkittävästi.
Jopa 15 prosenttia vapaaehtoisesti lapsettomia?
Yksittäistä syytä syntyvyyden laskuun ei ole, mutta asiantuntijoiden mukaan kyse on kulttuurillisesta muutoksesta, joka näkyy kaikissa muissakin Pohjoismaissa, joissa syntyvien lasten määrä on laskenut jo kymmenen vuoden ajan. Syntyvyys on kuitenkin laskenut Suomessa viimeisen kymmenen vuoden aikana jyrkemmin kuin missään muissa kehittyneissä maissa.
Viime vuosina myös vapaaehtoinen lapsettomuus on kasvanut merkittävästi.
Ennen vuotta 2015 noin 5 prosenttia Väestöliiton Perhebarometrien vastaajista kertoi, ettei aio hankkia lapsia. Luku pysyi pitkään samana, mutta vuoden 2015 jälkeen luku on vaihdellut 10 ja 15 prosentin välillä.
Taloudellinen epävarmuus on yksi hyvin todennäköinen tekijä, sillä vapaaehtoinen lapsettomuus on kasvanut etenkin pienituloisilla sekä työttömillä – tosin tutkimuksissa on selvinnyt, että lapsi koetaan yhä riskiksi työelämässä pärjäämisessä.
Toisaalta nuorten aikuisten elämäntyyli on muuttunut merkittävästi verrattuna esimerkiksi 90-lukuun, sillä nyt itsenäinen sekä spontaani elämä, matkusteltu ja vapaus ovat yhä nouseva trendi.
Unohdetaan puheet synnytystalkoista
Kun nykypäivän suomalainen täyttää 30, naisista kaksi kolmasosaa ja miehistä neljä viideosaa on edelleen lapsettomia – osa uran vuoksi odottaen sopivaa hetkeä, osa vannoen vapaaehtoisen lapsettomuuden nimeen.
Eli vaikuttaa siltä, että vapaaehtoisen lapsettomuuden lisäksi on käsillä aikakausi, jossa perheen perustaminen lykätään hamaan tulevaisuuteen. Hetkeen, jossa on varma parisuhde, oma asunto, säästöjä ja vakituinen työpaikka. Yhteiskunnan turvaverkkoon ei enää luoteta samaan malliin, kuin aikaisemmin.
Olisiko syntyvyyden laskuun siis lääkkeenä se, että synnytystalkoista puhumisen sijaan pyrkisimme rakentamaan ympärillemme lapsi- ja perhemyönteistä yhteiskuntaa, johon ihmisten on hyvä perustaa perheensä?
-Poikien Äidit toimitus-
Myös tahaton lapsettomuus on viime vuosina lisääntynyt. Tämä kannattaa ottaa huomioon, on paljon heitä, jotka mielellään “osallistuisivat synnytystalkoisiin”, mutta eivät niitä lapsia vain saa tai prosessi vähintäänkin pitkä ja haastava.