Onko sinulla nirso lapsi?
Olet tehnyt kaksi tuntia keittiössä ruokaa perheellesi ja se on vihdoinkin valmista. Olet kattanut pöydän ja kutsut lapset syömään. Sen sijaan, että saat kiitosta tekemästäsi ruuasta, hyvin usein kuuluu seuraavia kommentteja: ”Hyi, mitä tämä on?”, ”En tykkää”, ”En syö”, ”Mitä muuta on ruuaksi?”. Tällöin tekisi mieli heittää pyyhe kehään, sillä ruuan laittoon kulunut aika ja vaiva turhauttavat. Et myöskään halua antaa lapselle periksi ja valmistaa taas hänen lempiruokaansa ihan vain sen takia, että saisit lapsen syömään. Mikä neuvoksi?
Lue myös: Kaksivuotisen esiopetuksen kokeilu alkaa elokuussa
Sanakirja määrittelee nirson henkilöksi, joka on ruuan tai muun asian suhteen erittäin vaativa ja valikoiva. Vaikka lapsen nirsoilu on aikuisen mielestä ärsyttävää, pitää ymmärtää, ettei lapsi kieltäydy syömisestä kiusallaan. Lapsen nirsous ei myöskään yleensä johdu vanhempien ruokatottumuksista eikä nirsoilevaa lasta saisi pakottaa syömään. Lasten makumieltymykset, kuten lapsetkin, ovat yksilöllisiä. Se mikä on toisen herkkua, on toisen inhokki.
Säännölliset ruoka-ajat
Ruuasta nirsoilevan lapsen kanssa tärkeintä on pitää kiinni ruoka-ajoista. Ruoka-aikojen välissä ei pidä napostella, jotta lapsella on nälkä, kun hän tulee pöytään. Koko perheelle olisi hyvä tarjota samaa ruokaa, sillä ruoka kelpaa lapselle todennäköisesti paremmin, kun hän huomaa, että kaikki pöydän äärellä olevat syövät samaa, nirsoilematta. Lapsen lautaselle voi aluksi annostella pienen määrä ruokaa, jottei nirso lapsi häkelly ruuan paljoudesta ja ahdistu ajatuksesta, että lautanen pitää syödä tyhjäksi. Lapsi voi myös itse ottaa ruokaa lautaselle sen verran kuin haluaa. Lapselle kannattaa kertoa rehellisesti mitä kyseinen ruoka pitää sisällään.
Lempiruuat ja uuden maistelu
Vaikka lapsella olisikin muutamia lempiruokia, ei tarjontaa kannata rakentaa ainoastaan niiden ympärille. Vaarana on, että nirson lapsen ruokavalio jämähtää vain lempiruokiin, jolloin on entistä vaikeampaa tarjota uusia makuja ja saada lapsi maistamaan niitä. Lasta ei saa pakottaa maistamaan uusia makuja, mutta lasta voi kannustaa maisteluun. Uudet maut kannattaakin esitellä lapselle yhdessä vanhojen lempiruokien yhteydessä. Kiitä lasta, jos hän on maistanut uutta makua äläkä syyllistä siitä, ettei ruoka taaskaan kelvannut kokonaan.
Hyvinvoiva lapsi
Nirsot lapset ovat yleensä kuitenkin hyvinvoivia, eivätkä jää jälkeen kehityksestä. Jos lapsen energiatasot muuttuvat eikä lapsi enää jaksa leikkiä tai olla aktiivinen, kannattaa hakeutua terveydenhuollon pariin.
Lue myös: Suloisia luontonimiä pojille
Ruuan syönnin sykli voi vaihdella ikävuosittain; Ennen niin hyvin syövälle lapselle ei äkkiä kelpaakaan kuin muutama lusikallinen ja hetken päästä kelpaakin taas monta lautasellista.
Lapsen voi ottaa mukaan ruuanlaittoon jo pienestä pitäen. Kun lapsi pääsee kosketuksiin ruuan kanssa muissakin tilanteissa kuin valmiissa pöydässä, lapsen kiinnostus ruokaan saa uutta perspektiiviä. Salaattia tehdessä lapsen suuhun saattaa eksyä sellaisia vihanneksia, joita hän ei aiemmin ole suostunut maistamaan.
Kaikki me nirsoilemme joskus, oli se sitten ruuan, vaatteiden tai jonkin muun asian suhteen. Nirsoilu ei ole vaaraksi eikä sitä kannata liikaa stressata. Yhdessä lapsen kanssa eri makuihin ja muihin asioihin tutustuminen on koko perheen yhteinen seikkailu.
-Poikien äidit toimitus-
