You are currently viewing Kestätkö konflikteja? Vetäytyminen vai hyökkäys?
photo: Priscilla Du Preez

Kestätkö konflikteja? Vetäytyminen vai hyökkäys?

Kestätkö konflikteja?

Meillä jokaisella ihmisellä on erilaisia ja automaattisia reagointitapoja, jotka aktivoituvat haastavissa tilanteissa. Huomaatko herkästi vetäytyväsi, jos kohtaat vastusta vai hyökkäätkö nopeasti puolustaen itseäsi? Ehkä yrität vain sopeutua tilanteeseen, jotta konflikti tulisi mahdollisimman nopeasti päätökseen ja yhtäkkiä huomaat olevasi kuin kynnysmatto, jonka ylitse voi aina kävellä?

Mistä nämä mallit tulevat ja mistä ne johtuvat? Niin kuin tiedämme, nämä ei todellakaan aina tue hyvinvointiamme, mutta tapahtuvat niin automaattisesti ja nopeasti.

Kyse voi olla tunnelukoista

Oletko koskaan miettinyt, mikä saa ihmisen hyökkäämään tai vetäytymään tilanteessa, joka pyytäisi nimenomaan keskustelua ja avointa kommunikointia?

Meihin ihmisiin on sisäänrakennettuna vaisto yrittää selviytyä hengissä. Jokainen meistä on varustettu erilaisilla kokemuksilla ja siten myös keinoilla vaikeista tilanteista selviytyäkseen. Näihin vaikeisiin tilanteisiin kuuluu yleensä vahvoja tunteita, joita voi herätä monia samanaikaisesti. Ja tässä kohtaa kysymys kuuluu: miten olemme oppineet olemaan näiden tunteiden kanssa?

Lue myös: Äiti tunnistatko itsessäsi tunnelukkoja? Tässä merkit

Ihmisen kokiessa olevansa turvattomassa tilassa (esim. epämiellyttävien tunteiden kanssa tai esim vasten vahvaluonteista ihmistä) voi hän herkästi lähteä reagoimaan tunnelukoille tyypillisin tavoin. Automaattisesti. Keinot selviytyä vaikeista tilanteista ovat usein lähtöisin jo lapsuudesta ja tämän vuoksi hyvin automaattisia aktivoituessaan. Miten olemme tottuneet selviämään?

  • Missä tilanteissa huomaat pakenevan, hyökkäävän tai alistuvan? Mitä silloin tapahtuu? Miten vastapuoli reagoi?

  • Millä tavoin tahtoisit oikeasti toimia tilanteessa? (voi olla, että tämä pyytää omien rajojen selkeyttämistä, oman äkkipikaisuuden kanssa pysähtymistä tai yhteyden ja luottamuksen itseä kohtaan vahvistamista)

  • Miten voit kommunikoida toiselle omista tunteistasi ja tarpeistasi toista syyttämättä?

  • Mitkä ovat sinun hyvinvoinnin rajasi?

Yllä olevien kysymysten avulla voit lähteä avaamaan itsellesi omia toimintamallejasi, tuoden niitä näkyväksi itsellesi. Avain omien toimintamallien muuttamiseen on niistä tietoiseksi tuleminen. Toimiessamme 20-vuotta tietyllä tavalla, pyytää toimintamallien muuttaminen aikaa ja toistoja, toistoja ja toistoja.

Konflikteja kestää paremmin, kun tunnistaa lukkonsa.

konflikteja

Mikäli sinua kiinnostaa omien toimintamallien, tunnelukkojen kanssa työskentely, on sinulla mahdollisuus osallistua mukaan toisen kerran starttaavaan, paljon hyvää palautetta saaneeseen Poikien Äitien Tunne lukkosi -kurssille! Kurssi starttaa ensi tiistaina 30.3!

TUTUSTU TUNNE LUKKOSI RYHMÄVALMENNUKSEEN

Äitien kurssikokemuksia:

“Valmennus antoi uusia näkökulmia ja oivalluksia. Idaa oli miellyttävä kuunnella, vaikuttava läsnäolo. Isoja teemoja tuotiin esille selkästi ja läsnäolevasti. Lämmin suositus!” – Heidi, Jämsä

“Osallistuin valmennukseen itseni ja oman elämäntilanteeni vuoksi. Erittäin mielenkiintoisia aihe-alueita, jotka herättivät paljon uusia ajatuksia. Osallistuisin ehdottomasti uudestaan!”

“Oli niin loistava saada olla mukana omana itsenä, kuunnellen ja uutta oppien. Asiat tuotiin esille ymmärrettävällä arkikielellä. Ida osasi asiansa todella hyvin. Osallistuisin uudestaan!”

Kurssin pitäjänä on henkinen valmentaja ja kouluttaja Ida Nevalainen. Tule mukaan vielä hetken ajan tarjoushinnalla!

-Poikien Äidit toimitus/Ida Nevalainen-

Vastaa