Ummetus on lapselle kiusallinen vaiva

UMMETUKSEN OIREET

Ummetuksesta puhutaan silloin, kun ulostaminen on harvaa (yli 3 päivän välein) tai lapsi tuntee kipua ulostaessa. Tähän liittyvät kovat ja runsaat ulosteet, ulostamisen välttely (panttaaminen) ja joskus peräaukon limakalvon rikkouma, jolloin ulostaminen muuttuu entistä kivuliaammaksi. Vaikeaan ummetukseen liittyy melko usein tuhrimista eli ulosteen tahdotonta valumista housuihin. Ummetuksesta kärsivä lapsi joutuu helposti kierteeseen, jossa yksi asia pahentaa toista. Lisäksi ummetus on usein toistuvien vatsakipujen syynä, ilman että lapsi tai vanhemmat asiaa oivaltavat.

Lasten ummetus on useimmiten (yli 90 %:lla) toiminnallista, eli se ei johdu sairaudesta. Joskus ummetukseen saattaa johtaa jokin tapahtuma, kuten kivulias ulostuskerta, ulosteen tahallinen pidättäminen, esimerkiksi perheen mökki viikonloppu vieraassa paikassa tai psyykkinen stressi. Toiminnallinen ummetus on selvästi yleisempää pojilla kuin tytöillä.

Lue myös: Raskausajan ummetus

UMMETUKSEN ITSEHOITO

Toiminnallinen ummetus on lapselle kiusallinen vaiva, jolla on taipumus ylläpitää itseään ja joka usein muuttuu vaikeammaksi ajan myötä. Ummetuksen paras hoito on ennaltaehkäisy. Jos lapsella on taipumusta ummetukseen, ruokavalioon on hyvä lisätä ulostemassa kasvattavia ainesosia. Imeväisikäisten kohdalla asiasta kannattaa ensin keskustella neuvolassa. Leikki- ja kouluikäiset lapset tarvitsevat kuitupitoisia ruokia, kuten täysjyväviljoja (ruisleipää), vihanneksia ja hedelmiä. Ruokavaliossa on syytä välttää suolen toimintaa hidastavia ruoka-aineita, kuten mehukiisseliä (mustikka, puolukka, viinimarja), kaakaota ja banaaneja. Myös valkoiset viljavalmisteet ja runsassokeriset juomat hidastavat suolen toimintaa. Myös vedenjuontiin on hyvä kiinnittää huomiota. Maitotuotteista osa kannattaa tarjota hapanmaitovalmisteina (jogurtti, piimä, viili), sillä ne eivät aiheuta ummetusta yhtä paljon kuin happamattomat tuotteet. Jos maitotuotteet jätetään kokonaan pois ruokavaliosta, keskustele ensin asiasta neuvolassa.

Säännölliset WC-käynnit ovat keskeisiä ummetuksen hoidossa. Koska ulostamistarve on suurimmillaan ruokailun jälkeen, lapsi tulisi totuttaa WC-käyntiin ruokailun jälkeen, vaikka lapsen omasta mielestä ulostamistarvetta ei olisikaan. Rauhallinen 10–15 minuutin istunto on suotava. Onnistunut ulostaminen on syytä noteerata, mutta epäonnistuneesta tuokiosta ei pidä moittia. Jos lapsi selvästi panttaa ulostamista, tulisi hänet hyväntahtoisesti ohjata myös tällöin WC:hen.

MILLOIN HOITOON

Ummetuksesta voi ajan myötä tulla vaikea, lasta ja perhettä rasittava ongelma. Näin ollen siitä kannattaa ottaa ajoissa yhteyttä neuvolaan tai lääkäriin. Alle 4-vuotiailla kuukauden mittainen ummetusongelma ja vanhemmilla lapsilla kahden kuukauden kestänyt ummetus ovat riittäviä syitä hakeutua hoitoon. Ummetuksen taustalla voi olla muitakin syitä, kuten ruoka-aineallergiat erityisesti imeväisikäisillä tai keliakia leikki-ikäisillä lapsilla. Hyvinkin harvinaisia syitä ovat Hirschprungin tauti ja peräsuolen rakenteelliset poikkeamat.

Toiminnallisessa ummetuksessa on hyvä aloittaa lääkitys varhain. Sen avulla uloste pehmentyy ja tulee helpommin ulostettavaksi. Käyttökelpoisia lääkkeitä on kolmea tyyppiä (laktuloosi, makrogolivalmisteet ja natriumpikosulfaatti), ja niitä annetaan useiden viikkojen ajan niin, että lapsi ulostaa esimerkiksi yhden melko löysän ulosteen päivässä. Vaikeassa ummetuksessa hoito aloitetaan säännöllisesti annetuilla peräruiskeilla, jotka tyhjentävät paksusuolen mahdollisimman täydellisesti. Näiden aloitus kuitenkin vasta lääkärin ohjeella.