Inhoan peilikuvaani todella paljon ja kaikkia niitä muutoksia mitä äitiys on siihen tehnyt. Raskausarvet ja muut eivät tunnu haittaavan muita äitejä, osalle onnekkaalle niitä ei edes tullut. Minä inhoan löysää roikkuvaa mahaani, missä komeilee kiiltävi raskausarpia. Inhoan mustia isoja silmäpusseja, mitkä olen saanut aikaiseksi suorittamalla ja valvomalla. Inhoan navassa asti roikkuvia tissejäni, joiden vuoksi olen menettänyt naiseuden tunteeni.
Olen saattanut maailmaan kolme ihanaa poikaa, joista olen joka päivä todella kiitollinen. Mutta joskus mietin, että voi kun en olisi lapsentekoon lähtenyt lainkaan.
Haaveilen muutoksesta
Mieheni on aina rakastanut minua sellaisena kuin olen, enkä ole ikinä kuullut häneltä huonoa sanaa ulkonäöstäni. Ongelma löytyy omien korvieni välistä, mutta vaikka tiedostan sen, on sitä ongelmaa silti vaikea muuttaa. Ei auta hymyily omalle peilikuvalle tai armolliset ajatukset, koska ne ei tule luonnostaan.
Minä uskon, että suurin syy on se, että olen joskus ollut niin hyvässä kunnossa, että se vastakohta on niin suuri. On vaikeaa hyväksyä itsensä tämän näköisenä, kun on ollut joskus täydellisen tyytyväinen itseensä. Nyt en enää löydä oikeastaan juurikaan mitään hyvää omasta ulkonäöstäni.
Lue myös: Lapseni lyö repii ja puree
Onko ainoa mahdollisuus mennä kalliisiin kauneusleikkauksiin ja nipistää muutenkin vähistä rahoistamme johonkin näin turhaan? Mieheni on tottakai sitä mieltä, että rahalle olisi parempaa käyttöä, mutta tukee minua mitä ikinä päätänkin tehdä. Raskausarvet, tissit ja moni muukin juttu olisi korjattavissa ja se houkuttaa.
Auttakaa minua!
Kaipaisin nyt ehkä eniten vertaistukea teiltä muilta äideiltä. Olenko ainoa jonka mieli on näin synkkä omasta peilikuvastaan? Onko joku teistä ehkä kokenut joskus samaa, mutta kyennyt nousemaan ja nähnyt itsensä uudelleen kauniinpana? Miten se on onnistunut, kaikki vinkit ovat nyt arvokkaita, koska olen epätoivoinen.
Lue myös: Ekaluokkalaisen uhkana potkut koulusta
En halua enää viettää elämääni murehtien ulkonäköäni kun voisin viettää aikaa poikieni, rakkaan mieheni ja ystävieni kanssa sen sijaan. Tämä itsentunto-ongelma kun rajoittaa minua tekemästä monia kivoja asioita, kuten pukeutumaan nätteihin mekkoihin.
Miten hyväksyä raskausarvet ja muutkin kehon muutokset ja keskittyä siihen mikä on tärkeintä?
Sana on vapaa kirjoituksia voit lähettää jonna@poikienaidit.fi ne julkaistaan nimettömänä
