Mitä sinulle kuuluu? Kysymys, johon ei ole aina helppo vastata, mutta jota olisi hyvä kysyä aina tietyin väliajoin itseltään. Arjen kiireessä omat tunteet usein unohtuu ja omien tarpeiden huomiointi herkästi jää, ja monesti tämä ilmentyy lisääntyneenä kireytenä, hermostuneisuutena tai väsymyksenä. Omat tunteet ja tarpeet unohdettuina? 5 vinkkiä tasapainoon
Mitä tapahtuu, kun tunteet ja tarpeet jäävät huomiotta?
Tunteet ovat osa jokapäiväistä elämäämme. Tiedetään, että ne ovat tärkeitä viestintuojia auttaen meitä muun muassa tunnistamaan ja asettamaan omia hyvinvoinnin rajojamme sekä huomioimaan itselle tärkeitä tai haitallisia asioita. Merkittävä tekijä siis hyvinvointimme kannalta, mutta vain jos pysähdymme huomioimaan niitä.
Tunteisiin liittyy aina myös tarpeet niiden tullessa joko täytetyiksi tai päinvastoin. Olen pohtinut paljon, miten usein esimerkiksi ärtymyksen takana onkin tarve yhteydelle ja nähdyksi tulemiselle. Tunnistatko saman?
Tunteiden ja tarpeiden jäädessä täysin huomiotta, voi se alkaa näkymään lisääntyneenä kireytenä, puristuksena ja väsymyksenä, yhteyden itseen kadottua. Voi alkaa tuntua, kuin eläisi sumussa, josta ei ole poispääsyä.
Lue myös: Pinna usein kireällä ja ja olo uupunut? Syynä saattaa olla ylivireystila
Omat tunteet ja tarpeet unohdettuina? 5 vinkkiä tasapainoon
Omien tunteiden ja tarpeiden huomiointi on yksi hyvinvointimme kulmakivistä. Kuuntelemmeko itseämme ja tunteitamme? Kuinka tärkeinä pidämme omia tarpeitamme? Tässä 5 vinkkiä tasapainoon:
1. Näe omat tunteet ja tarpeet tärkeinä
Ensimmäinen askel kohti omien tunteiden ja tarpeiden huomioimista on se, että ymmärrämme miten merkittävä osa ne ovat hyvinvointiamme ja itse asiassa tämän kannalta myös koko perheen hyvinvointia. Mikäli emme koskaan pysähdy kuuntelemaan tunteita ja tarpeitamme, lähdemme helposti elämään selviytyen ja siihen läsnä tulevat usein myös stressi ja ärtymys. Pitäessämme omia tunteita ja tarpeita tärkeinä kuuntelemme niitä myös herkemmin.
2. Opettele sanomaan joskus ei
Miten usein sitä löytääkään itsensä täyttämästä kaikkien muiden tarpeita, paitsi omiaan. Omien hyvinvoinnin rajojen tunnistaminen on yksi merkittävimmistä hyvinvoinnin tukipilareista. Huomaatko sanovasi aina kyllä, vaikka tiedät, että resurssit eivät nyt riitä enempään? Hyvinvoinnin rajat: oppia sanomaan välillä myös ei, jotta voi sanoa kyllä sille mitä oikeasti haluaa ja tarvitsee. Tällöin energiaa jää mieluisiin asioihin ja onnellisuus lisääntyy.
3. Pysähdy kuuntelemaan itseäsi
Mitä minulle kuuluu? Mitä kaipaisin juuri nyt? Joskus on tärkeää olla myös äidin vuoro. Oman ajan ottaminen ei aina tarkoita aktiviteettia kuten kylpylään menemistä, vaan oma aika voi olla myös sitä, kun ei tee mitään, on vain (esimerkiksi silloin, kun talo tyhjenee ja lapset ovat nukkumassa). Tämä on väylä omien tunteiden ja tarpeiden kuulemiselle. Se on oiva kohta kysymyksille: mitä minulle kuuluu? Mitä tarvitsisin juuri nyt? Miten voisin täyttää tämän tarpeen?
4. Kommunikoi omista tarpeistasi
Me ihmiset olemme lapsena oppineet siihen, että huolehtiminen tulee ulkoapäin muilta ihmisiltä, tietenkin. Mutta niin helposti saatamme jatkaa tätä ajatusta aikuisena edelleen odottaen, että ihmiset ympärillämme osaisivat vastata tarpeisiimme, ja yleensä ajatuksia lukemalla. Tämä on varma resepti pettymyksiin. Oppiessamme kommunikoimaan omista tarpeistamme ja vastatessamme niihin myös itse, on se merkittävä osa tarpeiden täyttymisen toteutumista.
5. Huomioi omat tunteesi, ne viestittävät sinulle tarpeistasi
Arjen ollessa kiireistä, kasaantuu tunteet helposti sisäämme. Tunteiden päästessä kasaantumaan voi meistä tulla kuin tikittävä aikapommi, joka voi räjähtää pienestäkin kipinästä. Tunnistaessa ja antaessa tilaa omille tunteille, on meidän huomattavasti helpompaa kuulla niiden tuomaa viestiä. Esimerkiksi ärtymys ja stressi voivat viestiä tarpeesta saada rauhoittua ja keventää aikatauluja. Viha voi viestiä siitä, että nyt rajamme ylitettiin. Ilo taas kertoo, että tämä on minulle tärkeää ja haluan pitää tämän asian elämässäni.
Sen lisäksi, että omien tunteiden kuuleminen on kartta omaan hyvinvointiin, on tunteiden käsittelytapamme myös suora malli lapsillemme heidän harjoitellessaan vielä tunnetaitoja.
Minkä kohdan näistä huomaat erityisesti kaipaavan huomiotasi?
– Ida Nevalainen, Äidin vuoro –
