Suomi vuonna 2050 nuorten silmin
Lasten ja nuorten säätiö sekä Tieto ja Tulevaisuuskoulu toteuttivat kaksi vuotta sitten projektin joka sisälsi muun muassa erilaisia työpajoja sekä kyselyitä siitä, millaiseen tulevaisuuteen suomalaiset nuoret uskovat ja millaista tulevaisuutta he toivovat? Kyselyyn vastasi tuolloin 4318 yläkouluikäistä, eli 13-16 vuotiasta lasta ja nuorta.
Merkittävää on se huomio, että 85% nuorista uskoi, että nuorten elämä vuonna 2050 on huomattavasti erilaisempaa kuin nyt. Nuoret kuitenkin uskoivat tulevaisuuden rakentuvan tutulle pohjalle, jossa lukutaidolla, perhe-elämällä ja harrastuksilla olisi edelleenkin tärkeä rooli. Suomalaisessa yhteiskunnassa he uskoivat panostettavan erityisesti koulutukseen sekä hyvinvointiin.
Tärkeimmät arvot
Tärkeimmiksi arvoiksi nuoret nimesivät oikeudenmukaisuuden, vastuullisuuden, ahkeruuden sekä rehellisyyden.
Nuoret uskoivat että tulevaisuudessa vuorovaikutus ihmisten välillä säilyvän nykyisellään, vaikka teknologia kehittyisikin merkittävästi. Nuoret pitävät todennäköisenä että algoritmit kehittyvät niin, että ne auttavat lääkäreitä tekemään nopeita ja tarkkoja diagnooseja. Vuorovaikutus ihmisten välillä on kuitenkin aktiivista. Koneiden rooliksi jää avustaminen. Luokassa opettaa yhä opettaja, ei robott
Kyselyyn vastanneet nuoret myös luottivat vahvasti siihen, että tulevaisuudessa ilmastonmuutos tullaan saamaan kuriin, ja vuonna 2050 ilmastolle haitallisten valintojen rajoittaminen ei olisi tavallisuudesta poikkeavaa, vaan enemmänkin arkipäivää. Iso osa nuorista oli myös valmiita rajoittamaan omia valintojaan ilmastokriisin takia. Liikkuminen, kuluttaminen, asuminen ja syöminen tulee nuorten uskomuksen mukaan olemaan vuonna 2050 erilaista kuin tällä hetkellä.
Murheellista kyllä, iso osa nuorista ei uskonut siihen, että heillä olisi tulevaisuudessa samat mahdollisuudet kuin esimerkiksi omilla vanhemmillaan. Kolmasosa nuorista koki myös, että heitä ei kuulla riittävästi heidän tulevaisuutensa kannalta tärkeissä asioissa kuten ilmasto-, koulutus ja työelämäkysymyksissä.
Raportin ehdottomasti pysäyttävin tieto on se, että 7% kyselyyn vastanneista nuorista vastasi, ettei pohdi tulevaisuuttaan juuri ollenkaan. Syynä tälle on se, että nuoret eivät koe voivansa vaikuttaa oman tulevaisuutensa muotoutumiseen. Havainto oli hyvin hälyttävä, koska usko tulevaisuuteen ja omiin vaikutusmahdollisuuksiin on hyvinvoinnin ja elämäntyytyväisyyden kivijalka nuoren elämässä.
Miten me voisimme vaikuttaa asiaan niin, että me saisimme myös tähän seitsemään prosenttiin valettua uskoa tulevaan? Miten saisimme nuoret uskomaan omiin mahdollisuuksiinsa.
Miltä näyttää Suomi vuonna 2050 tuntemiesi nuorten silmin?
Lähteet: Lasten ja nuorten säätiö
