Suomalaisten naisten yleisin syöpä on rintasyöpä. Vuosittain rintasyöpään sairastuu noin 5000 naista. Iän myötä riski sairastua rintasyöpään suurenee, jopa 60 prosenttia rintasyövistä löydetään yli 60 – vuotiailta naisilta. Alle 25 -vuotiaista vain muutama sairastuu rintasyöpään vuosittain.
Rintasyöpään sairastunut saattaa miettiä, onko hän itse tehnyt jotain sellaista, mikä olisi voinut aiheuttaa sairastumisen tai olisiko hän voinut toimia eri tavalla välttääkseen sairastumisen. Tämän tyyppiset ajatukset ovat luonnollisia. Kannattaa kuitenkin muistaa, että rintasyövän syntyyn liittyy usean eri tekijän summa, eikä rintasyövän ehkäiseminen ole mahdollista. Nykyään on harvinaista, että rintasyöpä löydetään vasta sitten, kun se on levinnyt ja tehnyt etäpesäkkeitä.
Oireena useimmiten kyhmy
Rinnassa oleva kyhmy on tavallisin rintasyövän oire. Suurin osa kyhmyistä on yleensä hyvänlaatuisia muutoksia, kystia. Kysta on rinnassa oleva nesterakkula, joka muodostuu rintakudokseen. Muita rintasyövän oireita voivat olla nännistä erittyvä kirkas tai verinen neste. Rintasyövän syntyyn vaikuttavat myös hormonaaliset tekijät; Varhainen kuukautisten alkamisikä, myöhään alkavat vaihdevuodet.
Kuten muitakin syöpiä, myös rintasyöpiä on erilaisia. Noin 70 % rintasyövistä on tiehytperäisiä rintasyöpiä, eli rintatiehyen sisältä tunkeutuu syöpäsoluja ympäröivään kudokseen. Toiseksi yleisin rintasyöpätyyppi on rauhasperäinen rintasyöpä. Rauhasperäisellä rintasyövällä on suurempi taipumus esiintyä molemmissa rinnoissa. Harvinaisempi rintasyöpä on tulehduksellinen rintasyöpä, joka voi olla tyypiltään joko tiehyt- tai rauhasperäistä. Tällöin rinta on punainen, kuumottava ja turvonnut.
Rintasyövän olemassaolo todetaan kolmoisdiagnostiikalla, jolloin rinta tutkitaan ensin tunnustelemalla, jonka jälkeen tehdään mammografia ja ultraäänitutkimus. Mikäli kolmoisdiagnostiikan yksikin osa viittaa siihen, että kasvain on pahanlaatuinen, tai se jää epävarmaksi, muutos poistetaan kirurgisesti. Mikäli muutos on hyvänlaatuinen, sitä seurataan.
Rintasyöpäriski on myös perinnöllistä
On arvioitu, että perinnöllisen alttiuden vuoksi rintasyövistä kehittyy noin 5-10 %. Perinnöllisellä alttiudella ei tarkoiteta, että nainen automaattisesti sairastuu rintasyöpään, jos suvussa sitä esiintyy, vaan kyseessä on tavallista suurempi riski sairastua. Jos suvussa esiintyy enemmänkin rintasyöpää, suositellaan vuosittaista seurantaa. Yleensä seuranta aloitetaan 25-30 -vuoden iässä.
Joka toinen vuosi suomalaisissa kunnissa järjestetään maksuton seulonta 50 – 69 -vuotiaille naisille. Seulontoihin osallistuminen on tärkeää, sillä rintasyövistä noin kolmasosa löytyy mammografiassa oireettomina. Seulontatutkimuksien avulla rintasyöpä pyritään löytämään mahdollisimman aikaisin.
Mammografia on rintasyövän diagnosoinnissa tärkein työkalu. Mammografia on röntgentutkimus, jonka avulla rintasyöpä diagnosoidaan, arvioidaan ja sitä seurataan. Alkavat kasvaimet, kudosmuutokset sekä muut rinnan sisäiset epänormaalit muutokset näkyvät mammografiassa. Vaikka vain toisessa rinnassa tuntuisi kyhmy, molemmat rinnat kuvataan.
Rintasyöpää hoidetaan leikkauksella, lääkehoidolla, sädehoidolla ja hormonilääkityksellä. Koska jokainen rintasyöpä on erilainen, on yksilöllinen hoidon suunnittelu tärkeää. Se mikä toimii toisella, ei välttämättä sovi toiselle. Riippuen rintasyövän levinneisyydestä, voidaan potilaalle suositella kaikkia hoitoja tai vain osaa niistä.
Vaikka rintasyöpädiagnoosi on aina lannistava ja se laittaa asiat uudestaan tärkeysjärjestykseen, on hyvä muistaa, että yhä useammat rintasyöpään sairastuneet paranevat kokonaan. Rintojaan kannattaa tutkia säännöllisesti, jotta ne tulevat tutuksi. Näin muutosten tunnistaminen rinnoissa on helpompaa. Mikäli rinnoissa havaitsee jonkin poikkeaman, on hyvä ottaa lääkäriin yhteyttä.
Nainen – Muista tutkia rintasi.
Lähteet: Kaikki syövästä, Rintasyöpä
-Poikien Äidit toimitus-
