Hampaiden hoitoa ei kannata laiminlyödä. Karieksen vaurioittamia hampaita oli vuonna 2000 lähes 40 prosentilla 5-vuotiaista ja yli 50 prosenttia 12-vuotiaista. Koululaiset harjaavat edelleen laiskasti hampaitaan.
Lapsen totuttaminen hampaiden pesuun kannattaa aloittaa mahdollisimman varhain, jotta siitä tulisi luonteva ja jatkuva tapa. Vanhempien tulisi näyttää lapsilleen esimerkkiä hampaiden pesusta aamuin ja illoin. Lapsen hampaiden hoidon tulisikin olla osa perheen arkirutiinia, eikä hampaiden pesusta saisi tinkiä.
Maitohampaat
Maitohampaat ovat alttiit reikiintymiselle. Ensimmäiset maitohampaat puhkeavat yleensä puolen vuoden iässä ja kriittinen vaihe hampaiden reikiintymiselle onkin lapsen ollessa 0,5–2 -vuotias. Jos hampaiden pesusta laistaa, aiheuttavat hammasplakin bakteerit mm. tulehduksia ja hampaiden reikiintymistä. Koska bakteerien määrä hampaissa kasvaa nopeasti, on hampaiden puhdistaminen huolellisesti tärkeää. Selkein reikiintymisriskin merkki onkin yläetuhampaissa näkyvä plakki. Plakki on hampaan pinnalle kertynyt suun bakteereiden muodostama kerros.
Ruokailu
Säännöllisestä ateriarytmistä ei kannata poiketa. Kaikenlainen napostelu aterioiden välillä lisää lapsen hampaiden reikiintymisriskiä. Ruokailun jälkeen lapselle voi antaa ksylitolipastillin tai purukumin ehkäisemään happohyökkäystä, mikäli lapsi osaa syödä purukumia nielemättä sitä. Yleensä purukumin syönti nielemättä sitä onnistuu 2–3-vuotiailla.
Herkkuhetkiä ei suositella olevan joka päivä, kerran viikossa oleva karkkipäivä tai muu herkkuhetki riittää. Aikuisen syljen välityksellä tarttuu reikiintymistä aiheuttavia bakteereja lapselle, joten ei ole suositeltavaa, että aikuinen maistelee lapsen ruokaa samalla lusikalla.
Hampaiden hoito
Lapsen hampaiden puhdistukseen tarvitaan pehmeä hammasharja ja fluorihammastahna. Sähköhammasharjaa voi alkaa käyttämään lapsen ollessa kaksivuotias. Hammasharja tulisi vaihtaa uuteen kolmen kuukauden välein.
Pieni lapsi ei itse vielä osaa pestä omia hampaitaan riittävän hyvin, joten on parasta, että aikuinen hoitaa lapsen hampaidenpesun. Myös vanhemman lapsen harjauksen tulokset kannattaa tarkistaa, sillä lapsen motoriikka hampaiden harjaukseen on riittävä vasta 8–12-vuoden iässä. Parhaiten lapsen suuhun näkee ottamalla lapsen syliinsä siten, että lapsi nojaa vanhemman rintaa vasten.
Ienrajojen puhdistamiseen kannattaa kiinnittää erityisesti huomiota, eikä hampaiden pesussa saa käyttää liikaa voimaa, ettei ikenet ala vetäytyä. Lapsen on kuitenkin hyvä harjoitella hampaiden harjaamista myös itse jo pienestä pitäen. Aluksi hammasharjan voikin antaa lapselle, jotta lapsi pääsee itsenäisesti kokeilemaan, miten hampaita harjataan. Lopuksi aikuinen voi pestä lapsen hampaat vielä itse, jotta ne tulevat kunnolla puhdistetuiksi.
Hammastahna
Fluorihammastahnaa voi käyttää heti ensimmäisten hampaiden puhjettua. Hammastahnojen fluoripitoisuuksissa on eroja lapsen iän mukaan, joten oikean hammastahnan valinta on tärkeää. Lasten hammastahna sisältää vähemmän fluoria kuin aikuisten -tahnat ja ne ovat miedomman makuisia.
Erikoishammastahnoja ei suositella käytettävän lapsilla, sillä esim. hammaskiven muodostumista estävä hammastahna vähentää syljen kalsiumpitoisuutta. Tämä on hampaan kiilteen kovettumisen kannalta huono asia.
Lopuksi
Lapsen suunterveyden ylläpitäminen on tärkeää. Huomio kannattaa kiinnittää siihen, että lapsen ruokailutottumukset ovat terveelliset, lapsi juo vettä janojuomana sekä hampaat harjataan kahdesti päivässä. Samoja ohjeita kannattaa noudattaa aikuisenakin.
Lue myös: Kaupat myyvät energiajuomia jopa 9-vuotiaille lapsille
LÄHTEET:
hammaslaakariliitto.fi
stal.fi
terveyskirjasto.fi
– Poikien äidit toimitus –
