Onko lapsella imemis-, tai puremisongelmia? Entä ääntämisongelmia? Kyseessä voi olla kireä kielijänne.
Kielijänne kuuluu ihmisen normaaliin rakenteeseen. Se on ohut kalvomainen jänne, joka sijaitsee kielen alapuolella. Kireällä kielijänteellä taas tarkoitetaan synnynnäistä kielessä olevaa rakennevirhettä. Se on kehityshäiriö, joka rajoittaa kielen liikkeitä selvästi. Usein lapsen kireä kielijänne on perinnöllistä ja se on hiukan yleisempää pojilla kuin tytöillä.
Kireä kielijänne on lievä rakennepoikkeama, ja sitä esiintyy jopa neljällä prosentilla vastasyntyneistä. Se ei kuitenkaan vaadi hoitotoimenpiteitä, ellei lapsella esiinny edellä mainittuja ongelmia. Kireän kielijänteen ongelmista on kuitenkin hyvä olla tietoinen, mikäli lapsen myöhemmissä kehitysvaiheissa ilmenee hoidon tarvetta. Yleisimmät syyt toimenpiteisiin ryhtymiseen ovat R- tai D-äänteiden lausumisvaikeudet.
Miten sen tunnistaa?
Kireän kielijänteen huomaa parhaiten katsomalla lapsen suuhun ja kokeilemalla kielen liikkuvuutta. Jos kieli ei pääse suusta ulos eikä kohti kitalakea, jänne on kireä. Jos kielen kärki näyttää sydämenmuotoiselta, ja kärjessä nähdään kireän siteen aiheuttama uurre, viittaa sekin jänteen kireyteen. Koska kielijänteen ulkonäkö vaihtelee paljon anatomisten eroavaisuuksien vuoksi, on tärkeää arvioida ulkonäön lisäksi kielen toimintaa silloin, kun arvioidaan leikkaustarvetta.
Pienillä vauvoilla kireää kielijännettä voi esiintyä silloin, kun vauva yrittää imeä äidin rintaa siinä kuitenkaan onnistumatta. Imetys voi tuntua hankalalta ja vauvan imuote lipsuu. Vauva saattaa imetyksen aikana niellä paljon ilmaa ja olla sen takia itkuinen tai väsähtää imetyksen aikana. Äidille imetys voi olla kivuliasta; Rinnat eivät pääse tyhjenemään kunnolla ja nänneihin voi tulla mustelmia. Kannattaa kuitenkin pitää mielessä, että vauvalla voi olla muutenkin imuongelmia, eikä se automaattisesti tarkoita kireää kielijännettä.
Vanhemmilla lapsilla kiinteän ruuan syöminen voi olla hankalaa. Puheenkehityksessäkin voi ilmetä ongelmia, koska lapsi ei pysty tuottamaan äänteitä normaalisti.
Kireä kielijänne ei kuitenkaan aina välttämättä aiheuta ollenkaan ongelmia. Osa vauvoista, joilla on kireä kielijänne, oppii kuitenkin imemään joko imetysohjelman avulla tai ihan itsekseen.
Hoito
Koska kireä kielijänne on kohtuullisen yleinen löytö, hoito aloitetaan vasta sitten, kun kielijänteen kireys alkaa aiheuttamaan ongelmia. Ensisijaisena hoitona kireä kielijänne katkaistaan paikallispuudutuksessa tai nukutuksessa ja toimenpide kestää noin viisitoista minuuttia. Vastasyntyneillä toimenpide on pienempi kuin vanhemmalla lapsella ja toipuminen on nopeaa, vauvaa voi alkaa heti imettämään.
Toimenpiteeseen ei yleensä liity komplikaatioita ja se on turvallinen. Jälkihoitona vauvojen vanhemmille neuvotaan tapauskohtaisesti hierontaohjeita, isommille lapsille annetaan jumppaohjeita, jotta kielijänteen arpi pysyisi joustavana.
Lopuksi
Kireän kielijänteen seurauksista tiedetään nykyisin enemmän kuin vuosikymmeniä sitten, joten siihen osataan antaa ajoissa hoitoa. Lisätietoja voi kysellä omasta neuvolasta.
LÄHTEET:
duodecimlehti.fi
Mehiläinen
– Poikien äidit toimitus –
