Tunnista raskausajan masennus

Raskausajan masennus on yleistä odottavien äitien keskuudessa, ja sitä tavataankin noin viidesosalla raskaanaolevista. Kuka tahansa voi sairastua raskausajan masennukseen, syitä voi olla esimerkiksi ei toivottu raskaus, parisuhdeongelmat ja äidin yksin jääminen. Raskaaksi tuleminen muutaa naisen koko elämän ja hänestä tulee äiti heti kun raskaustestiin tulee kaksi viivaa. Hän alkaa heti miettimään tulevaisuutta, mitä kaikkea voi syödä raskaanaollessa sekä kärsii mahdollisesti erilaisista oireista. Saattaa syntyä huoli, onko tulevalla lapsella kaikki hyvin ja onko minusta äidiksi? Ei siis ole ihme, että mieliala voi heitellä ja tunteita tulla laidasta laitaan.

Raskauteen liitetään usein ihania ja kauniita mielikuvia, ja odottavan äidin voikin olla hankala puhua tunteistaan. Neuvolassa terveydenhoitajan olisikin tärkeää tuoda odottaville äideille esille myös mielialan heikkenemisen yleisyys, ja mahdollisuus puhua tunteista avoimesti.

raskausajan masennus

Näin tunnistat

Raskausajan masennuksen oireita ovat mm:

  • Väsymys
  • Unihäiriöt (ei saa unta, heräilee jatkuvasti/aikaisin)
  • Epävarmuus tulevasta lapsesta sekä äitiydestä
  • Alakuloisuus
  • Pelko liittyen synnytykseen tai vauvan hoitoon
  • Ruokahalun muutokset
  • Elämänilon katoaminen
  • Muutokset seksuaalisuudessa

 

Hae apua ajoissa

Hoitamaton raskaudenajan masennus vaikuttaa kiintymyssuhteeseen vauvan kanssa, ja voi laukaista myös synnytyksen jälkeisen masennuksen. Usein odottava äiti ei osaa edes epäillä masennusta, vaan ajattelee hormonien olevan syyllinen alakuloisuuteen sekä mielialan vaihteluihin. Tuo tuntemuksesi rohkeasti esille neuvolassa, voitte pohtia yhdessä mistä alakuloisuus johtuu. Saat myös apua ja vertaistukea mm Äimä Ry:ltä, joka on raskauden- ja synnytyksenaikaiseen masennukseen tarkoitettu yhdistys.

Jos tuntuu, että sinulla ei ole ketään kenelle puhua, esimerkiksi facebookissa on perustettu odottaville äideille vertaistuki ryhmiä, Äimä Ry:n lisäksi kannattaa tutustua Mannerheimin Lastensuojeluliiton toimintaan, heillä on myös paikallisia perhetaloja, jotka ovat matalan kynnyksen kohtaamispaikkoja.

Pyydä apua, kerro tuntemuksistasi. Et ole ainoa, etkä varsinkaan yksin.

-Poikien Äidit toimitus-

 

Vastaa