Armeijan vihreisiin astuminen on jälleen monella nuorella miehellä edessä. Postiluukkuun kilahtaa kirje kutsuntatilaisuuteen, on aika aloittaa intti, vai ehkä sivari?
Asevelvollisuuslain mukaan ”Jokainen miespuolinen Suomen kansalainen on asevelvollinen sen vuoden alusta, jona hän täyttää 18 vuotta, sen vuoden loppuun, jona hän täyttää 60 vuotta”. Nykyistä asevelvollisuusjärjestelmää kannattaakin lähes 80 prosenttia suomalaisista ja järjestelmän tarkoituksena on turvata Suomen puolustamiseen tarvittava reservi. Asevelvollisuuden voi suorittaa joko aseellisessa tai aseettomassa varusmiespalveluksessa. Aseeton palvelus ei nimensä mukaisesti sisällä aseellista koulutusta, mutta vastaa muuten normaalia varusmiespalvelusta. Yhtenä vaihtoehtona on myös siviilipalvelus. Puhekielessä armeijasta puhutaan ”inttinä”, kun taas siviilipalvelus on lyhennetty ”sivariksi”.
Kutsunnat
Kutsuntatilaisuus, eli kutsunnat, järjestetään joka vuosi kahdesti, elokuussa ja joulukuussa. Kutsuntatilaisuudesta lähetetään kutsuntakuulutus postin mukana kotiin, josta selviää niiden ajankohta ja paikka. Palvelusajan pituutta ei vielä kutsunnoissa päätetä. Kutsunnat ovat pakollinen tapahtuma ja ainoastaan aluetoimisto voi antaa luvan niistä poisjäämiseen. Ilman laillista estettä, esimerkiksi vakavan sairauden takia, kutsunnoista poisjääminen on asevelvollisuuslain mukaan rangaistava teko.
Armeijasta voi saada vapautuksen, jos asevelvollinen ei ole palveluskelpoinen. Mikäli kutsuntoihin osallistuva todetaan palvelukseen sopivaksi terveystarkastuksen perusteella, määrätään osallistuja palvelukseen.
Varusmiespalvelu
Varusmiespalveluksen suorittaminen on osa asevelvollisuutta ja sillä sekä tuotetaan että ylläpidetään Puolustusvoimien valmiutta. Palveluksen aikana asevelvollisille annetaan laadukas sotilaskoulutus, joka kestää lyhyimmillään 165 päivää ja pisimmillään 347 päivää. Aseetonta palvelusta suorittavat palvelevat 255 päivää ja heidät koulutetaan tehtäviin, joissa ei edellytetä aseen käyttöä eikä sen käytön opettelemista.
Palvelukseen astutaan yleensä joko tammikuussa tai heinäkuussa. Varusmiespalvelus olisikin hyvä aloittaa mahdollisimman nopeasti koulun päättymisen jälkeen. Monilla nuorilla on kuitenkin opiskelut kesken, jolloin armeijaan astumista voi lykätä, kunnes opinnot on saatu suoritettua. Monet käyvätkin armeijan vasta ammattikoulun tai lukion jälkeen.
Varusmiespalveluksen aikana opitaan myös arjen selviytymis- ja johtamistaitoja. Osaamista voi hankkia myös tulevaa työelämää varten. Suoritetun varusmiespalvelun jälkeen on mahdollista hakeutua esimerkiksi kriisinhallintatehtäviin ja erilaisiin sotilasammatteihin, mikäli ura armeijan leivissä kiinnostaa.
Siviilipalvelus ja totaalikieltäytyminen
Siviilipalvelus korvaa varusmiespalveluksen ja siihen voi hakeutua vakaumukseen perustuvista syistä. Siviilipalvelusajan pituus on 347 päivää, johon kuuluu 28 vuorokauden peruskoulutusjakso, sekä noin kymmenen kuukautta työpalvelusta. Siviilipalveluksen täytäntöönpanosta ja koulutuksesta vastaa Siviilipalveluskeskus. Siviilipalvelun työosuutta ei voi suorittaa oman työnantajan palveluksessa, vaan ainoastaan siviilipalvelukeskuksen hyväksymissä siviilipalveluspaikoissa. Siviilipalvelusmiehillä ei ole kertauskoulutusvelvollisuutta, kuten varusmiehillä.
Jos kieltäytyy kokonaan sekä asevelvollisuuden suorittamisesta että siviilipalveluksesta, pitää asiasta tehdä kirjallinen ilmoitus palveluspaikkaansa. Palveluksesta kieltäytyjä tuomitaan joko vankeus- tai valvontarangaistukseen Suomen lain mukaan.
Palvelusajan jälkeen
Ohi On -tarrat ovat monelle tuttu näky ja monesti nuoret suunnistavatkin kaupungille juhlimaan armeija-ajan päättymistä. Asevelvollisuus ei kuitenkaan pääty varusmiespalveluksen jälkeen, vaan sen suorittamisen jälkeen siirrytään reserviin. Myös aseettomana palvelleet kuuluvat reserviin.
Reserviläiset ovat Suomen puolustuksen niin sanottu kivijalka ja siihen kuuluu noin 870 000 suomalaista. Reserviläisille järjestetään kertausharjoituksia säännöllisesti, jotta palveluksessa saatu osaaminen pysyy ajan tasalla. Asevelvollinen kuuluu reserviin 50-vuotiaaksi asti, kun taas upseerit ja aliupseerit kuuluvat reserviin sen vuoden loppuun, jolloin he täyttävät 60-vuotta. Myös siviilipalveluksen suorittaneiden palveluvelvollisuus päättyy sen vuoden lopussa, jolloin henkilö täyttää 60 vuotta. Varareserviin puolestaan kuuluu jokainen 18–60-vuotias.
—
Myös 18–29-vuotiaat naiset voivat hakea vapaaehtoiseen asepalvelukseen. Naisille ei tule kutsuntakirjettä, vaan halukkaiden täytyy lähettää hakemus Puolustusvoimien aluetoimistoon viimeistään maaliskuun ensimmäisenä päivänä. Naisille järjestetään oma valintatilaisuus huhtikuussa.
Lähteet; suomi.fi, intti.fi, puolustusvoimat.fi
-Poikien Äidit toimitus-
