Suomen oppimistulosten romahdus on hurjaa. Nyt on aihetta miettiä mikä meni vikaan, kun koululaiset eivät enää opi?
Suomalaisten nuorten Pisa-tulokset laskevat vuosi vuodelta hälyyttävästi ja mikä surullisinta, oppiminen on epätasa-arvoista. Oppimistuloksiin vaikuttavat koko ajan enemmän sukupuoli ja perhetausta. Pojat ja vähävaraiset jäävät oppimisessa jälkeen. Mitä ylemmille luokille mennään, sitä enemmän erot lasten oppimisessa ja osaamisessa kasvavat.
Koulumme ovat tippuneet viimeisessä Pisa vertailussa sijalle 10 maailman 71 maan joukossa.
Ennen tilanne oli parempi, Suomi oli koulutuksen kärkimaita. Mitä sitten tapahtui?
Rahapula
Yksi syy oppimistulosten romahtamiselle saattaa olla raha. Koulut tarvitsisivat riittävästi rahaa, jotta ne pystyisivät toimimaan moitteettomasti ja tehokkaasti oppilaiden ja yhteiskunnan hyödyksi.
Ohjataanko vähäisetkin rahat väärin? Osa vanhemmisa miettii onko järkevää, että tavallisiin koulukirjoihin ei ole varaa, mutta esimerkiksi erilaisiin ulkopuolelta tilattuihin työpajoihin uppooaa samaan aikaan huomattavia summia.
Moni vanhemmista toivoisi, että koulujen rahat suunnattaisiin ensisijaisesti perus oppiaineisiin ja lasten tarvitsemaan tukeen.
Itseohjautuva opiskelu
Opetussuunnitelman perusteiden oppimiskäsitys perustuu ajatukseen oppilaasta aktiivisena toimijana. Koulussa ei ole tarkoitus opetella vain tietoja vaan myös oppia oppimaan, asettamaan tavoitteita ja ratkaisemaan ongelmia sekä itsenäisesti että yhdessä muiden kanssa. (Opetushallitus)
Itseohjautuva opiskelu on saanut paljon kritiikkiä. Ajatus sen takana on varmasti hyvä, mutta se palvelee vain tietynlaisia oppilaita. Erityisesti erityislasten vanhemmat ovat kokeneet, että itseohjautuva opiskelu ei toimi heidän lapsilleen. Monet erityisoppilaista tarvitsevat erityisopetusta, eivätkä sitä nyt saa.
Lasten eri aikaan kypsyminen itseohjautuvaan opiskeluun voi olla yksi syy miksi poikien oppimistulokset ovat laskussa, pojat kehittyvät tyttöjä myöhemmin.
Isot koulut ja avoluokat
Useat kunnat suosivat yhä enemmän uusia isoja kouluja ja luokkia. Näissä kouluissa on käytössä usein myös avoluokkia. Yhdelle opettajalle saattaa olla jopa 30 oppilasta.
Oppilaat on sijoitettu samoihin luokkiin vaikka ryhmässä voi olla hyvin eritarpeisia lapsia. On lapsia joilla on suomi vasta toisena kielenä, lapsia joilla keskittymisvaikeuksia tai lukivaikeuksia jne.
Pahimmillaan oppilaalla ei ole koulussaan sisällä väliseiniä, ei luokkatilaa, ei omaa työpistettä, eikä omaa opettajaa. Opiskelukaveritkin ympärillä saattaavat vaihtua monta kertaa päivässä.
Älylaitteet
Älylaitteet ovat osa monen lapsen arkipäivää. On noussut keskustelua siitä, onko omien älylaitteiden vieminen kouluun huono asia ja onko virhe, että moni tunnilla tapahtuva opetus tapahtuu myös älylaitteita hyväksikäyttäen?
Kentältä kuuluu, että lapset ovat oppitunneilla puhelimillaan, joko sosiaalisessa mediassa tai pelaavat kännykkäpelejä. Opettajilta on viety kaikki työkalut puuttua tilanteeseen.
Keskustelua aiheesta voit jatkaa kommenttikentään!
-Poikien Äidit toimitus-
Ekana huomioidaan että testiä ei tehdä enään kantasuomalaisille vaan testissä on jo iso osa monikielisiä/kulttuurillisia lapsia. Monikielisillä lapsilla on usein vaikeuksia oppia ihan perusaineta.
Syynä oppimisen vaikeutumiseen on myös liian suuret luokat, opettajilta viety mahdollisuus poistaa häiriköt luokasta, luokalle ei jätetä.. käytetään luvallisia lunttauslappuja kokeissa.
Jos koulu kuri palautettaisiin -90 luvulle ja luokka koot pienennättäisiin sekä erityisluokat käyttöön vois tuloksia alkaa taas syntymään.
Häirikkö ei välttämättä ole tyhmä vaan opetussuunnitelma ei tue hänen oppimistaan..jäljelle jää häiriköinti ja oppimattomuus.