Onko lapsellasi rajat? Toivottavasti, sillä jokainen lapsi tarvitsee rajoja ja rajojen asettaminen on yksi vanhemmuuden tärkeimmistä tehtävistä.
Vanhempi, joka ei koskaan rajoita lastaan tai vaadi lapseltaan mitään, tekee lapselleen karhunpalveluksen. Kaikessa tahtonsa läpi saaneen lapsen on vaikea löytää ja pitää ystävyyssuhteita. Lapsi kokee turvattomuutta, myöhemmin ehkä masennusta ja syyllistyyttäkin siitä, että on joutunut itse vastaamaan kaikista valinnoista jo pienestä asti. Pahimmillaan lapsen tullessa isoksi ei lapsi kestä sitä, että asiat eivät menekään oikeassa elämässä aina niin miten lapsi itse päättää. Ensimmäiset pettymykset voivat koitua kohtalokkaan ylitsepääsemättömiksi.
On selvää, että lapselle asetetut rajat muuttuvat lapsen iän ja kehitystason mukaan. Aikuinen ei voi vaati samoja asioita taaperolta ja teiniltä, eikä myöskään antaa samoja oikeuksia molemmille.
Mistä tietää onko oman perheen rajat sopivat? Tässä 5 helppoa kohtaa tunnistaa, että vanhempana on onnistunut rajojen asettamisessa lapselleen.
Lue myös: Lapsen tuleva pituus selviää tällä helpolla laskukaavalla
Onko lapsellasi sopivat rajat?
1. Lapselta vaaditaan ja odotetaan sääntöjen noudattamista muuallakin kuin kotona
Aikuisen täytyy opettaa lapselle käyttäytymiseen liittyviä sääntöjä ja normeja, eikä vain kotona, vaan myös muualla. Jotta lapsi voi oppia aikuisten opettamat asiat, täytyy hänelle myös selittää syyt sääntöjen taustalla. Lapsen täytyy oppia mitkä ovat seuraukset ei toivotusta käytöksestä. Ulkopuolelta saatu palaute tulee käsitellä ja lapsen tulee joutua vastaamaan teoistaan silloinkin kun ne ovat tapahtuneet kodin ulkopuolella.
2. Lapsi tunnistaa omat heikkoutensa ja vahvuutensa
Jokainen ihminen on erilainen eikä täydellistä tai virheetöntä ihmistä ei olemassakaan. Lapsen tulee ymmärtää, että hän ei voi olla, eikä ole, kaikessa paras. Lapsi ei myöskään ole taatusti kaikkia muita huonompi kaikessa. Lapsen on tärkeää oppia muodostamaan itsestään totuudenmukainen kuva omine vahvuuksineen ja heikkouksineen. Vanhemman tehtävä on auttaa lastaan rakentamaan totuudenmukaista kuvaa itsestään ja kyvyistään, mikä luo pohjaa terveelle itsetunnolle. On karhunpalvelus lapselle väittää tämän olen jotain mitä tämä ei ole.
3. Lapsi on turvassa kehitystään haittaavalta toiminnalta
Vanhemman tehtävä on pitää lapsensa turvassa, se ei tarkoita pelkästään fyysistä turvaa vaan myös henkistä turvaa. Lapsen kehittyvät aivot eivät voi vastaanottaa materiaalia mikä pahimmillaan aiheuttaa lapsen mielelle paljon haittaa. Tästä syystä elokuvissa, peleissä ja päihteissä on ikärajat. Vanhemman tulee tukea lapsen sisäistä, kypsymätöntä itsesäätelyjärjestelmää, kun lapsi ei vielä itse kykene säätelemään omaa toimintaansa.
Lue myös: Mitkä rattaat ja vaunut kannattaa hankkia?
4. Lapselle annetaan keinoja ilmaista tunteitaan
On tärkeää, että lapsella on tilaa ilmaista tunteitaan. Lapsi saa itkeä ja olla surullinen, lapsi saa ilakoida ja hassutella. Lapsen olisi hyvä osata myös nauraa itselleen. Agressioita opetellaan purkamaan muutoin kuin huutamalla, kiroamalla tai fyysisesti satuttamalla. Lapselle sallitaan keinot rauhoittaa itsensä niin, että siitä ei koidu hänelle tai muille harmia.
5. Lapsi voi olla oma itsensä
Lapselle pitää antaa vapaus kokea minuuttaan omalla tavallaan, eikä lasta tule tunkea mihinkään lokeroon sen mukaan mistä tämä pitää tai jättää pitämättä. Lapsi ei ole vanhempansa jatke, jonka pitää jakaa vanhempiensa ajatusmaailma tai aatteet. Lapsella on oma mieli ja oikeus olla sellainen kuin itse haluaa. Lapselle on taattava kasvurauha, antaa kehittyä rauhassa omaan suuntaansa.
Montako kohtaa teillä toteutuu?
