“Nyt on meidän vuoromme kantaa vastuuta” -Santeri Leinonen/Vihreät

Poikien äidit haastattelusarjassa haastatellaan Suomen suurimpien puolueiden ehdokkaita. Päätimme haastatella jokaisesta puolueesta nuorta miestä, sillä tällä hetkellä miesten keski-ikä eduskunnassa on selvästi korkeampi kuin naisten. Poikien Äidit toivovat tulevalla vaalikaudella myös nuoria miehiä mukaan päätöksentekoon. Tässä artikkelissa kysymyksiin vastaa Santeri Leinonen /Vihreät.

Santeri Leinonen, 22/ Vihreät

Hyvinkää

Ehdokasnumero: 215

Millainen poika minä olin?

Olin lapsena kiltti ja ystävällinen, mutta kuitenkin utelias poika. Kaikki hurjimpien leikkien sijaan olen aina ollut enemmän kiinnostunut rakentelusta, tarinoista, musiikista ja uusien asioiden ihmettelystä. Pitkäaikaisin harrastukseni on haitarin soitto, jonka aloitin jo kuusivuotiaana kouluun mentäessä. Harmonikkamusiikki on kantanut mukana elämässä tähän päivään saakka.

Kaikki isovanhempani ovat asuneet aina perheeni kanssa samassa kotikaupungissa Hyvinkäällä, minkä takia meillä on läheiset suhteet koko perheen sisällä. Läpi ala-asteen ja pitkälle vielä yläkoulussakin menin aina koulusta käymään isovanhemmilla, vuoroiltapäivänä äidin ja isänpuolen isovanhemmille. Tässä ei ollut minusta mitään noloa vaan se oli pikemminkin normaali asia. Isäni äiti on taustaltaan taitelija, joten minulle on jäänyt hyvät muistot esimerkiksi yhteisistä maalaushetkistä tai vanhojen kotimaisten elokuvien katsomisesta. Äidin puolen isovanhemilla on opettajatausta ja mummulla ja vaarilla saikin aina katsoa Olipa kerran -dokumentteja, tehdä luontoretkiä tai vaikka soittaa  pianoa.

Oma äitini on sosiaalityöntekijä. Perheessäni muista ihmisistä huolehtiminen onkin aina ollut tärkeä arvoa, ja olen pienestä asti saanut äidin työn kautta nähdä Suomessa toisenkinlaista elämää. Tästä olen kiitollinen, että olen oppinut ymmärtämään Suomen moninaisuutta ja erilaisia kohtaloita. Omassa perheessämme itse olemme eläneet aika rauhallista elämää painottaen yhdessä olossa tavallisia koti-iltoja ja lomilla matkoja kotimaassa, useimmiten vaarin mökille.

Millaista on mielestäni olla nuorimies tämän hetken Suomessa?

Kokonaisuutena Suomessa on nuorella miehellä hyvä olla. Koulutus on laadukasta ja maksutonta, elämän perustarpeet on turvattu ja arki on turvallista. Itse olen myös kiitollinen kaikista saamistani ystävistä, jotka ovat pysyneet elämässä mukana. Samanaikaisesti myös eriarvoisuus on kasvanut nuorten miesten elämässä: niillä joilla menee hyvin, menee tosi hyvin, osalla taas sitten sitäkin huonommin. Huomaan nyt kaksikymppisenä nuorena miehenä, että valitettavasti ne joilla menee nyt heikoimmin ja ovat vaarassa pudota yhteiskunnasta ovat samoja tyyppejä, joiden tuen tarve oli usein nähtävissä jo yläasteella.

Samalla tunnistan, että ikäisilläni nuorilla miehillä on vahva tarve ja halua kantaa vastuuta yhteiskunnasta ja Suomesta. Varusmiespalvelus, hyvä koulutus ja yrittäjähenkisyys ovat monia tekijöitä, jotka tuovat hyviin esiin sen, miten myös minun ikäisilläni on halua kantaa yhteistä vastuuta. Toisaalta on hienoa, miten nyky-Suomessa on olemassa yhä erilaisempia tapoja olla nuori mies ja ne ovat kaikki yhtä ok. Näin kaikki pääsevät käyttämään täyden potentiaalinsa.

Milloin oivalsin, että haluan mukaan politiikkaan?

Politiikka on ollut läsnä perheessäni aina. Olen kolmannen sukupolven vihreä ja kolme neljästä isovanhemmastani oli Hyvinkään vihreiden perustajajäseniä. Isoisäni oli Hyvinkään vihreiden ensimmäinen puheenjohtaja, äitini äiti Sinikka Ala-Paavola taas pitkäaikainen vihreä kaupunginvaltuutettu Hyvinkäällä. Olen saanut olla mukana isoäitini vaalityössä pienestä asti, minkä takia myös itse politiikkaan lähteminen ei tuntunut kaukaiselta asialta, kun siitä on saanut puhua ja kuunnella aina koulun jälkeen isovanhempien kahvipöydässä. Toisaalta perheemme on aina ollut hyvin avoin, eikä kenellekään ole pakotettu mitään poliittisia näkemyksiä. Lähipiirissäni on myös monien muiden puolueiden kannattajia.

Lähdin itse aktiivisesti mukaan politiikkaan kuntavaaleissa 2021, kun olin tullut täysi-ikäiseksi ja minua pyydettiin ehdolle. Ensimmäinen suoranainen poliittinen toiminta alkoi jo vähän aikaisemmin, kun vuonna 2020 olin perustamassa “Monikielinen Hyvinkää” -hanketta. Tarkoituksemme oli suojata lasten monipuolista vieraiden kielten opetusta kaupungin säästösuunnitelmilta, missä onnistuimme hyvin. Kiitos tämän Hyvinkään kaupungissa on edelleen laaja kielitarjonta, joka on jopa parempi, kuin Suomen suurimmissa kaupungeissa ehkä Helsinkiä lukuunottamatta.

Mikä on suhteeni ympäristönsuojeluun?

Luonto ja ympäristönsuojelu on minulle eräs tärkeimpiä syitä olla mukana politiikassa, ja sen takia valitsin puolueekseni myös vihreät. Olen pitkän linjan partiolainen, minkä takia luonto on tullut ympäristönä tutuksi jo pienestä.

Omassa perheessäni ympäristöasiat ovat olleet vahvasti läsnä. Äitini isä on entinen biologian, maantieteen sekä maa- ja metsätaloustieteen opettaja ja ollut kantava voima Hyvinkään paikallisessa ympäristöliikkeessä. Hän on myös vuosikymmenten ajan (n. 1960-2019) tehnyt lintulaskentaa ja muita ympäristöarviointeja perheemme mökkisaarilla. On yksi asia kuulla ilmastonmuutoksesta koulusta, mutta on aivan eri asia kuulla luonnon monimuotoisuuden katoamisesta omilta isovanhemmilta, jotka ovat nähneet muutoksen omin silmin ja pystyvät sen vieläpä tilastojen avulla todistamaan. Tämä vahva kokemus luonnon heikosta tilasta on saanut itsenikin haluamaan toimimaan kestävämmän maailman puolesta. Oma paikkani edistää ympäristönsuojelua on politiikassa.

Mitä olen mieltä kaupungistumisesta?

Kaupungistuminen on normaali asia, joka on jatkunut vuosisatojen ajan ja tulee varmasti jatkumaan tulevaisuudessakin. Suomen perustuslaki takaa jokaiselle suomalaiselle mahdollisuuden valita oman asuinpaikkansa, mikä on hieno asia. Saamme asua vapaassa maassa.

Samalla minua häiritsee kaupungistumisessa keskustelun yksipuolisuus. Olen itse kaupunginvaltuutettuna Hyvinkäällä, joka on Suomen 23. suurin kaupunki. Silti aloitettuani opinnot Helsingissä, sain ensimmäistä kertaa asuneeni koko elämäni maaseudulla. Haluaisinkin muutta keskustelua siihen suuntaan, että emme puhuisi Suomessa kaupungeista ja maaseudusta vaan pääkaupunkiseudusta ja maakunnista. Myös maakunnissa enemmistö suomalaisista asuu Oulun, Kuopion ja Kajaanin kaltaisissa kaupungeissa.

Politiikassa meidän on tärkeää pitää huolta kaikkien alueiden tarpeiden toteutumisesta, mutta samalla välttää ylimääräisiä muuttamiseen pakottavia tekijöitä. Ei ole talouden tai ympäristön kannalta järkevää, että Espoossa kaadetaan metsää rakentamsien tieltä samalla, kun Pohjois-Suomessa jää rakennuksia ja infrastruktuuria tyhjilleen. Tuomalla lisää tutkimustietoa päätöksenteon tukemiseksi meidän on mahdollista parantaa aluepolitiikkaa ilman, että vaarannamme suurten kaupunkiseutujen talouden kehittymisen edellytyksiä.

Mitkä ovat mielestäni tämän hetken koulutuksen suurimmat ongelmat?

Suomalaisen koulujärjestelmän vahvuus on opettajien suuri vapaus päättää omasta toiminnastaan. Toivoisinkin, että suomalaisessa koulutuspolitiikassa olisivat vähemmän äänessä poliitikot ja enemmän opetuksen ammattilaiset itse — varsinkin silloin kun puhumme siitä, mitä koulujen sisällä tapahtuu. Rahoituksen osalta vihreät tavoittelee koulutuksen määrärahojen pysyvää kasvattamista ensi hallituskauden aikana.

Erityishuomion haluaisin itse nostaa Suomen ammatilliseen koulutukseen. Vaikka olen itse lukio- ja yliopistotaustainen, minua häiritsee se, miten Suomessa vähätellään ammatillisesti koulutettuja henkilöitä. Esimerkiksi omista peruskouluystävistäni moni on ammatillisen koulutuksen taustalla tehnyt jo vuosia kovan ammattiosaamisen ja korkean palkan työtä samalla, kun me lukiokoulutetut vasta aloittelemme yliopistolla. Haluankin kansanedustajana lisätä ammatillisen koulutuksen yhteiskunnallista arvostusta, houkuttelevuutta nuorille ja myös vahvistaa sen resursseja, jotta opetuksen laatua voidaan parantaa ja opettajien työtaakkaa helpottaa.

Mistä rahoitus kuuluisi tulla hyvinvointialueille?

Ensi hallituskaudella ei pidä ryhtyä mihinkään suuriin sosiaali- ja terveyspalveluiden uudistuksiin, jotta hyvinvointialueet ehtivät sopeutua hallinnollisiin muutoksiin.

Pidemmällä aikavälillä meidän on todennäköisesti tuotava hyvinvointialueilla verotusoikeus ja laskettava vastaavasti valtion verotusta, jotta hyvinvointialueet saavat aidon vallan päättää omista palveluistaan. Paras rahoitusmalli lienee yhdistelmä omasta verotusoikeudesta + valtion maksamista valtionosuuksista, joita tarvitaan alueellisen tasa-arvon varmistamiseksi. Lisäksi yliopistollisille keskussairaaloille ja muille valtakunnallisia erityistehtäviä suorittaville yksiköille on varmistettava riittävä rahoitus.

Mitkä ovat mielestäni poikien ja nuorten miesten kohdalla niitä asioita joihin pitäisi keskittyä ja tehdä muutoksia seuraavalla vaalikaudella?

1. Poikien koulutuksen, erityisesti lukutaidon parantaminen. Oppimistulosten eriytyminen sukupuolen perusteella on huolestuttava ilmiö.
2. Mielenterveystaitojen vahvistaminen. Nuorilla miehillä on korostunut riski nuoriin naisiin verrattuna esimerkiksi monien terveyshaittojen kohdalla. Minun aloitteestani Hyvinkään kaupunginvaltuusto hyväksyi yksimielisesti viime vuonna mielenterveyden ensiapukoulutuksen järjestämisen jatkossa kaikille Hyvinkään koululaisille, mikä alkaa syksyllä 2023.
3. Sukupuolineutraali asevelvollisuus. Tämä on mahdollista toteuttaa reservin suorituskykyjä vaarantamatta. Toki koko ikäluokan kouluttaminen ei ole taloudellisesti tai maanpuolustukselle järkevää, minkä takia tarvitaan reilusti valikoiva järjestelmä.

KOLME tärkeintä teemaa minulle?

1. Ulko- ja turvallisuuspolitiikka: olen vihreiden ulko- ja turvallisuuspoliittisen työryhmän puheenjohtaja. Näinä aikoina eduskuntaan tarvitaan kansainvälisten asioiden osaamista. Haluan panostaa erityisesti eurooppalaiseen yhteistyöhön, turvallisuuteen ja rauhan rakentamiseen. Venäjä-politiikassamme on suunnanmuutoksen aika.
2. Luonto: elämme ilmastokriisin kannalta ratkaisevaa vuosikymmentä. Lisäksi meidän on pysäytettävä luonnon monimuotoisuuden heikkeneminen ja uudistettava maa-aineslakia liiallisten kaivosten ja luohosten pysäyttämiseksi. Ilmastonmuutoksen torjuminen vaatii myös kansainvälistä osaamista.
3. Lähimmäisenrakkaus: hyvinvointivaltio rakennettiin sotien jälkeen köyhässä Suomessa. On arvovalinta haluammeko jatkaa työtä nyt, kun on meidän vuoromme kantaa vastuuta. Haluan myös lisätä yhteistyötä politiikassa: jokaisen äänestyksen jälkeen pitää aina voida juoda yhdessä kahvit.