Poikien äidit haastattelusarjassa haastatellaan Suomen suurimpien puolueiden ehdokkaita. Päätimme haastatella jokaisesta puolueesta nuorta miestä, sillä tällä hetkellä miesten keski-ikä eduskunnassa on selvästi korkeampi kuin naisten. Poikien Äidit toivovat tulevalla vaalikaudella myös nuoria miehiä mukaan päätöksentekoon. Tässä artikkelissa kysymyksiin vastaa Lauri Nikula /Keskusta.
Lauri Nikula, 39/ Keskusta
Oulu
Äänestysnumero: 14
Millainen poika minä olin?
Olin innokas poika ja nopea tutustumaan uusiin ihmisiin. Tykkäsin käydä kerhoissa ja koulussa. Me asuimme kyläkoulun pihan yhteydessä ja innostuin niin paljon koulusta, että kysyin alaluokan opettajalta pari vuotta etukäteen josko pääsisin kuunteluoppilaaksi kouluun ja minähän pääsin.
Olin myös vikuripää, mutta alakouluikäisenä olin tosi innokas koululainen. Keskiarvoni oli hyvä. Yläasteen alku meni sitten muihin juttuihin, kunnes taas ryhdistäydyin loppua kohden.
Olen ollut äidin poika. Meidän perheemme on iso (10 lasta) mutta äidin kanssa olen ollut aina läheinen. Isän kanssa ollaan lähestytty nyt aikuisina enemmän. Aikuisena olen edelleen ollut äitiin yhteydessä elämän erilaisissa vaikeissa asioissa.
Millaista on mielestäni olla nuorimies tämän hetken Suomessa?
Olen jo ohittanut sen pojittelu iän, mutta kyllä sitä nuorten miesten ja naisten vähättelyä ja aliarvioimista näkyy herkästi. Nuoria herkästi ohjataan tai väheksytään nuorten argumentteja.
Olin aikanaan hirviporukan johtaja, kun olin parikymppinen, se oli yksi kasvattavimmista elämänkokemuksistani. Koko hirviporukka oli täynnä minua selvästi vanhempia miehiä ja minun piti pystyä nuorena miehenä haastamaan heidän näkemyksiään ja myydä uusia ajatuksia ja ideoita.
Milloin oivalsin, että haluan mukaan politiikkaan?
Olen aina ollut kiinnostunut yhteiskunnallisista asioista. Äitini kertoi, että olin lapsena todella kiinnostunut politiikasta ja asioihin vaikuttamisesta. Lukioaikana olin mukana oppilaskunnassa.
Lähdin vuonna 2017 ensimmäisen kerran ehdolle kunnallispolitiikkaan. Pääsin ensiyrittämällä läpi Oulun valtuustoon.
Uskon, että minulla on paljon annettavaa.
Mikä on suhteeni ympäristönsuojeluun?
Suhteeni ympäristönsuojeluun on vakava ja kestävä! Mielestäni aihe on iso tämän päivän maailmassa.
Puhun usein heinäntekojärjestä, mikä tarkoittaa että ekologinen kestävyyden rinnalla tulee pitää kiinni taloudellisesta ja sosiaalisesta kestävyydestä.
Me emme voi tehdä mitään jos emme ole valmiita muuttamaan jollain tavalla luontoa. Luonto aina ensin ideologia ei ole realismia, sillä jos luonto olisi aina ensin, ei meillä olisi nyt kaupunkeja, ei autoja ei mitään. Mutta se on selvää, että joskus kasvuraja tulee vastaan, ja pitää löytää vaihtoehtoja kulutukseen. Kiertotalous onneksi on nouseva suuntaus teollisessakin mittakaavassa.
Mitä olen mieltä kaupungistumisesta?
Kaupungistuminen on osittain luontainen ja osittain aiheutettu iso megatrendi.. Se on suuri mahdollisuus, mutta kaupungistumista ei pidä mielestäni kiihdyttää, sitä tapahtuu muutenkin. Haluaisin löytää keinoja miten kaupungistumisen rinnalla väljempi maaseutu asuminen pysyisi pinnalla, sillä meillä on Suomessa hyvin tilaa.
Etätyö mahdollistaa nykyisin työnteon toisessa kunnassa, miten tätä mahdollisuutta voisi hyödyntää asumisen ja työnteon yhdistämisessä?
Viihdyn ja vaikutan paljon kaupunkiympäristössä , mutta minulle on tärkeää tehdä töitä sen eteen, että muuallakin kuin kaupunkiympäristössä olisi hyvä elää. Elämä maaseudulla on luontaisesti vähemmän kuluttavaa, joten se se on kestävyyden kannalta erinomainen vaihtoehto. Kiertotalous, lähiruoka ja omavaraisuus ovat siellä arjen normaalia. Marjat kerätään kesällä ja liha metsästetään itse.
Mitkä ovat mielestäni tämän hetken koulutuksen suurimmat ongelmat?
Minusta perusopetuksen koulurauha on yksi isoimmista ongelmista, siihen vaikuttaa negatiivisesti digitalisaation kasvu, erityisryhmien puute ja resurssisäästöt mm. liian suuret ryhmäkoot. Tavallinen oppilas kärsii kun koululuokkien työrauha on huonoa. Alueiden eritytyminen vaikuttaa koulujen ja oppimisen epätasa-arvoon, se näkyy täällä Oulussakin. Sosiaalinen eriarvoisuus, maahanmuutto ja alueiden sekrikaatio. Haluan pyrkiä siihen, että koulut pysyisivät tasa-arvoisina. Peruskoulun ei saisi eriarvoistua.
Kaupunkien pitäisi miettiä tarkasti miten asuntoja sijoitetaan kaupunkirakentamisessa. Vuokrataloja ja omistusasuntoja pitäisi sijoittaa sekaisin ja nämä ovat kaavotuksellisia ratkaisuja.
Mistä rahoitus kuuluisi tulla hyvinvointialueille?
Minusta rahoitus hyvinvointialueille olisi hyvä tulla valtion kautta, verotusoikeutta hyvinvointialueille ei tulisi olla. Yksi vaihtoehto olisi laaja maakuntauudistus, mutta erotusoikeutta ei vain kahteen rajattuun tehtäväalueeseen.
Sotejärjestelmämme on joidenkin merkkien mukaan lähestulkoon luhistumassa. Tämä talouden ja toiminnan yhteen sovittaminen uudella tavalla on nyt todella tärkeää. Olemme nyt ihan ratkaisujen keskellä ja äärellä.
Perusterveydenhoito ja erikoissairaanhoito integroituu ja se hillitsee kustannuksia. Tämä tuo paljon mahdollisuuksia, mutta vaatii paljon työtä ja uusia ratkaisumalleja joista digilisaatio on isossa roolissa.
Mitkä ovat mielestäni poikien ja nuorten miesten kohdalla niitä asioita joihin pitäisi keskittyä ja tehdä muutoksia seuraavalla vaalikaudella?
Eteläsuomen jengiytymisilmiö liittyy erityisesti poikiin ja nuoriin miehiin. Siihen liittyen nuorten mielenterveyspalvelut, niin naisille kuin miehille, ovat mielestäni erittäin tärkeä aihe. Lisäksi tärkeitä aiheita ovat kasvavat oppimiserot sekä poikien syrjäytyminen. Lasten ja nuorten pahoinvoinnin lisääntymisessä kotien ja perheiden tukeminen ja vanhemmuuden tuki sekä rohkaisu ovat myös keskeisessä roolissa. Riittävät tulokset tuottava opetus ja koulutus pitää varmistaa.
KOLME tärkeintä teemaa minulle?
Suomen kansallisesta turvallisuudesta on huolehdittava. Turvallinen Suomi jokaiselle! Kotona, kadulla ja somessa.
Kotien ja perheiden hyvinvoinnista on pidettävä huolta. Kun kodit ja perheet voivat hyvin, koko yhteiskunta voi hyvin.
On vihdoinkin tunnustettava Pohjois-Suomen ratkaiseva merkitys koko Suomen turvallisuudelle, hyvinvoinnille ja elinvoimalle. On rakennettava vahvaa Pohjolaa yhdessä Ruotsin ja Norjan kanssa.
