Sen lisäksi, että terveelliset ruokatottumukset ovat hyväksi terveydelle, tukee ne myös suun hyvinvointia. Suomessa ravintosuosituksissa suositellaan, että ravintoon lisätyn sokerin osuus muodostaisi korkeintaan 10 prosenttia päivittäisestä energiasta. Arkikielessä se tarkoittaa miehille 68 grammaa eli 17 teelusikallista ja naisille 54 grammaa eli 13 teelusikallista lisättyä sokeria. Lisätty sokeri tarkoittaa muuta kuin esimerkiksi hedelmien ja maitotuotteiden omaa luontaista sokeria.
LAPSI OMAKSUU TERVEELLISET RUOKAILUTOTTUMUKSET JO NUORENA
Huoltajat ovat vastuussa lasten oikeiden suunhoito- ja ravitsemustottumusten oppimisesta. Maitohampaiden puhkeamisiässä tulee välttää reikiintymistä aiheuttavien bakteerien tartuttamista vauvan suuhun. Lapset myös omaksuvat vanhemmilta positiivisen asennoitumisen suunterveydestä huolehtimiseen. Lapse kanssa hampaiden harjaus kannattaakin aloittaa jo ensimmäisen hampaan puhjettua.
Lue myös: Lasten hampaiden hoito
Mitkä sitten ovat niitä terveellisiä ruokailutottumuksia, jotka ovat hyväksi myös hampaiden terveydelle?
- Säännöllinen ateriarytmi
- Vältetään napostelua aterioiden välillä
- Janojuomaksi juodaan vettä
- Jos on tarve herkutella, ne kannattaa tehdä aina aterioiden yhteydessä
Lähes jokainen syömis- ja juomiskerta aiheuttaa suussamme happohyökkäyksen. Happohyäkkäystä voi ehkäistä nauttimalla ksylitolivamisteita heti aterioiden jälkeen. (purukumi / pastillit) Pureskelu lisää sylkeä ja puolestaan syljen erityksen lisääntyminen auttaa hampaita korjaamaan happohyökkäyksen aiheuttamia vaurioita.
Lähde: hammaslääkäriliitto
– Poikien äidit –
