Stressi mielletään usein työstä tai elämäntilanteesta johtuvaksi mieltä kuormittavaksi tekijäksi. Monesti pieni stressi on meille hyväksi ja se saa meidät toimimaan, mutta stressaavan elämäntilanteen jatkuminen pitkään ei kuitenkaan ole terveydelle hyväksi.
TUNNISTA TERVEYDELLE HAITALLINEN STRESSI
Pitkittynyt stressi kuormittaa sekä kehoa että mieltä. Kestämme stressiä hyvin yksilöllisesti tiettyyn pisteeseen asti, mutta pitkittyessään tilanne voi johtaa vakavampiinkin seurauksiin. Terveydelle haitalliseksi stessin sanotaan muuttuvan jo siinä vaiheessa, kun stressaava elämäntilanne pitkittyy.
Lue myös: Kaamosmasennus vai talvikuukausina ilmenevä väsymys – erota oireet
STRESSIN OIREET
Tyypillisiä fyysisiä oireita ovat mm. stressivatsa, päänsärky ja erilaiset ihottumat. Stressivatsasta kärsii jopa yli puoli miljoonaa suomalaista. Iholla stressi voi puolestaan näyttäytyä vilkastuneena talintuotantona ja yhtäkkiä ilmestyvinä finneinä, kutinana, hilseilynä sekä ajoittaisina punaisina läikkinä. Stressistä johtuva ihottuma nousee yleensä kaulalle ja dekolteen alueelle jännittävässä tilanteessa, stressihormonin ja adrenaliinin vaikutuksesta. Myös sydämentykytys tai rytmihäiriöt, hikoilu, tihentynyt virtsaamisen tarve, selkävaivat ja toistuvat flunssat voivat kertoa elimistön stressitilasta.
Tavallisimpia stressiin liittyviä psyykkisiä oireita ovat jännittyneisyys, ärtymys, unihäiriöt. levottomuus, ahdistuneisuus, muistiongelmat ja vaikeus tehdä päätöksiä. Stressi näyttäytyy herkästi myös perhe- ja parisuhdeongelmina tai toisaalta täydellisenä eristäytymisenä sosiaalisista suhteista.
Mikäli koet, että omalla kohdalla stressistä aiheutuvat oireet ovat pitkittyneet, on syytä hakeutua hoitoon. Pitkittyneen stressin hoidossa tärkeintä on levon ja palautumisen lisäksi myös elämäntapojen läpikäynti. On hyvä tunnistaa ne eniten stressiä aiheuttavat toimintavat ja pohtia, voiko niitä jotenkin muuttaa vähemmän kuormittaviksi.
Lähde: puhti.fi
– Poikien äidit toimitus –
