• You are currently viewing Lasten digihyvinvointi -kuka pelastaisi lapset?

    Lasten digihyvinvointi -kuka pelastaisi lapset?

    Elisa ja Mannerheimin Lastensuojeluliitto ovat solmineet tärkeän yhteistyön, jonka teemana on lasten digihyvinvointi ja tavoitteena on edistää lasten ja nuorten hyvinvointia Suomessa. On herätty siihen todellisuuteen, että suuri osa lasten ja nuorten kasvavista ongelmista liittyy digikäyttäytymiseen ja vastuuta tästä on kannettava yhdessä.

    Sormella on osoitettu jo vanhempia ja kouluja, mutta nyt on aika myös yritysten, operaattoreiden ja sosiaalisen median kanavien ottaa osaa vastuuseen.

    Liiallisen älylaitteiden käytön on todettu aiheutuvan paljon negatiivista lapsille ja nuorille.

    -Ruutuaika vie aikaa pois kaikista tärkeimmistä aivokehitystä tukevista toimista, kuten unesta, liikunnasta, kasvotusten tapahtuvasta vuorovaikutuksesta ja lukemisesta, listaa psykologian tohtori ja aivojen asiantuntija Mona Moisala, Elisan mediatilaisuudessa.

    Digiaika on tullut jäädäkseen -meidän tehtävä on suojella lapsia

    -Kuka meistä vanhemmista antaisi lapselleen alkoholia, koska muutkin lapset saavat, napauttaa somevaikuttaja Äidin puheenvuoron Inari Fernandes.

    Niinpä, sosiaalisen median ikärajoja ei tunnutta noudattavan sillä ajatuksella, että muutkin saa. Älypuhelin ostetaan jo todella pienelle lapselle, koska muillakin on. Paine vanhempien suuntaan on kova. Suomessa lapset saavat älypuhelimen verrattain varhain.

    Älylaite ei ole yksin ongelma, ruutuaikaakin tärkeämpää on tietää mistä lapsi netissä tekee. Mihin sovelluksiin ja peleihin lapsen ja nuoren aika uppoaa ja ennen kaikkea, onko ne hyväksi lapselle?

    Ulkonäköpaineet, nettikiusaaminen ja somen koukuttavuus aiheuttavat mielenterveysongelmia.

    Nuorten mediakyselyssä lapsista 62% kertoo tuntemattomien aikuisten ottaneen heihin yhteyttä, nuorista 77%  arvioi että neitinkäyttö häiritsee heidän keskittymistä koulussa. Nämä ovat todella korkeita lukuja.

    Älypuhelimet myöhemmin käyttöön ja tarkempaa seurantaa

    Elisan lehdistötilaisuudessa kaikki paikalle pyydetyt ammattilaiset olivat sitä mieltä, että älypuhelimet voitaisiin antaa lapsille myöhemmin. Tarkkaa ikää ei panelisteista saatu puristettua, mutta selvästi ikää haluttaisiin hilata ylöspäin. Tällä hetkellä älypuhelin hankintaan Suomessa usein ensimmäiselle luokalle mentäessä.

    Lapset halutaan kuitenkin saada kiinni jollakin, joten kellopuhelimet saivat suurta suitsutusta panelisteilta. Kellopuhelimia voi hallita vanhempien puhelimen kautta ja esimerkiksi sulkea niistä kaikki pelit koulupäivän ajaksi.

    Kun älypuhelin lopulta hankintaan on tärkeää miettiä mitkä sosiaalisen median kanavat otetaan lapselle käyttöön, jos mitään. Asiantuntijat painottivat sitä, että erityisesti nuorille on tärkeää kuulua joukkoon, eikä sitä tunnetta tule vähätellä. Tästäkin syystä olisi hienoa jos saataisiin yhteiset pelisäännöt, jolloin kukaan ei jää yksin ulos.

    Kouluihin valmistellaan lakia

    Kouluissa digilaitteet häiritsevät opetusta ja kotona käytetty aika älypuhelimella tai tietokoneella näkyy kouluissa väsymyksenä sekä keskittymiskyvyttömyytenä.

    Apulaisrehtori Kirsi Vakkilainen paljastaa, että osa oppilaista on puhelimellaan kaikki välitunnit. Mitään sääntöä ei ole, että niin ei saisi tehdä.

    Tällä hetkellä koulut voivat tehdä koulukohtaisia ratkaisuja. Koulu voi puuttua, mutta ei pakottaa. Jos oppilas kieltäytyy laittamasta puhelinta pois on opettajan keinot hyvin rajalliset.

    Tähän saadaan ehkä muutos.

    -Suomessa valmistellaan juuri lakia, joka mahdollistaisi nykyistä voimakkaamman puuttumisen kännykän käyttöön kouluissa, kertoo Opetushallituksen Laura Francke. 

    Kuulostaa hyvältä.

    Se on kuitenkin selvää, että koulujen lisäksi tarvitsisimme jonkinlaista säädöstä digilaitteisiin ja somen käyttöön sekä ikärajoihin ihan valtakunnallisesti.

    -Poikien Äidit toimitus-

    Vastaa