Huh hellettä! Lämmöstä saa nauttia nyt hyvällä omallatunnolla, mutta kovassa helteessä piilee myös riskinsä. Nestehukka on elimistön liiallisen lämpenemisen seurausta.
Hellettä on piisannut Suomessa lähes joka kesä. Vuonna 2010 mitattiin kaikkien aikojen lämpöennätys. Heinäkuussa mitataan tavallisesti koko kesän lämpimin arvo Suomessa.
Tunnista nestehukka
Nesteytykseen tulisi helteellä kiinnittää erityishuomiota. Hyvä määrä juotavaa nestettä helteellä olisi noin 2-2,5 litraa päivässä, sen lisäksi nestettä saadaan muusta ravinnosta.
Janon tunnetta ei kannata odottaa, vaan juoda tasaisesti pitkin päivää. Liian kylmä vesi voi vaikeuttaa ruoansulatusta. Suolistossa imeytyy vettä alle litra nestettä tunnissa, nopeammalla tahdilla juominen ei ole järkevää, vesi jää vain mahaan hölskymään.
Huomiota pitää kiinnittää myös nestetasapainoon. Lisäkivennäisaineet saattavat olla helteellä tarpeen. Kehosta haihtuneen nesteen tilalle on hyvä juoda juomaa, jossa on mukana elektrolyyttejä, eli natriumia tai kaliumia. Hedelmät ja suolaiset välipalat ovat käteviä helteellä, kuten suolapähkinät tai suolakurkkut.
Lue myös: 10 hellepäivän leikkiä lapsille
Merkit siitä, että elimistösi on kuivunut
- Heikotus
- Pahoinvointi
- Ripuli
- Virtsa on tummaa ja niukkaa
Kun tilanne on jo vakavampi reagoi elimistö seuraavasti
- Hikoulun loppuminen
- kuiva iho
Riskinä myös auringonpistos
Nestehukan lisäksi riskinä helteellä on auringonpistos. Jos aurinko porottaa suoraan päähän voi siitä seurata päänsärkyä, ärtyneisyyttä ja huimausta.
Auringonpistosta voi ehkäistä (mielellään väriltään vaalealla) hatulla , sekä varjossa oleilemalla. Vältä erityisesti keskipäivän aurinkoa.
Turvallisia hellepäiviä kaikille äideille perheineen.
Lähteet: Terveystalo, TTL
-Poikien Äidit toimitus-
