Tämä on ihan järkyttävää, olen 46 vuotias, minulla on kaksi aikuista poikaa ja sain eilen tietää, että olen raskaana. Olen ihan shokissa, miehelleni en ole edes uskaltanut vielä kertoa.
Mitä minä teen?
Elän nyt mukavaa elämää
Minulla on nyt mielestäni ihan täydellinen elämä. Lapset ovat isoja, asuvat kuitenkin vielä kotona joten saan pitää heitä lähelläni. Olen poikien isän kanssa edelleen yhdessä ja olemme onnellisia. Elämäämme on tullut viime vuosina paljon uutta matkustamisen ja uusien harrastusten myötä.
Elän nyt sellaista elämää mistä pitkään vain haaveilin. Poikani valvottivat paljon vauvana, toinen heistä oli todella haastava leikki-ikäinen ja meiltä vanhemmilta on vaadittu aikanaan paljon jaksamista. Teineinä pojat olivat jo ihanan helppoja ja siitä lähtien meidän elämä onkin ollut aivan ihanaa.
Kunnes tämä pommi tippui syliin.
Lue myös: Olin raskaana tietämättäni ja jouduin suoraan synnyttämään
En halua lisää lapsia
Voin rehellisesti sanoa, että en halua lisää lapsia. Nämä kaksi poikaa ovat kaikki mitä olen aina halunnut. En halua enää lähteä siihen vauvarumbaan ja puistattaa ajatus itsestäni koulun vanhempainilloissa sekä muskarin kevätnäytöksesissä. Olin ajatellut niitä juttuja seuraavaksi lastenlasten kanssa.
En kuitenkaan haluaisi tehdä aborttia, koska se on mielestäni kamala teko. Olen yrittänyt etsiä tietoa adoptiosta, tuntuisi hassulta antaa oma lapsi pois. Todennäköisesti peruisin sen kun vauva syntyisi.
Haluaisin nyt kuulla kaiken ihanan mitä olet kokenut kun olet saanut lapsen vielä kypsällä iällä? Kerro millaista se on ollut ja miten olet siitä selvinnyt. Saat toki kertoa myös ei niin kivoja muistoja, mutta ehkä enemmän haen tässä nyt niitä positiivisia tarinoita.
Kiitos.
-Anonyymi kirjoittaja-
Sana on vapaa kirjoituksia voit lähettää tämän sivun alalaidasta, Julkaisemme ne anonyyminä.
Hei!
Ei ole itsellä kokemusta kyseisestä tilanteesta, mutta kiinnostaa kovin itseäni paljon. 🙂
Uskon että kaikki sujuisi teillä hyvin, isommista sisaruksista löytyisi myös tutut ja turvalliset lapsen vahdit! 😉
Uskon että viimeistään kun lapsi syntyy, tulee tunne että näin tämän pitikin mennä!
Kaikesta huolimatta, siunausta ja paljon tsemppiä!
Hei.
Sain itsekin 3. lapsen 46-vuotiaana. Etona tilanteeseesi oli, että lapsi oli toivottu ivf-hoidon seuraksena syntynyt. Olen typeryyksissäni teettänyt sterilisaation aiemmin, yh-äidin puuskassani.
Tässäkin iässä raskaus voi mennä hyvin – minullakin oli. Ainoastaan raskausdiabeteksen sain, senkin kanssa sujui hyvin. Positiivisena erona aikaisempiin raskauksiin se, että osaa ottaa rennommin. Kolmas lapsi on ainoa, kenen kanssa olen ottanut esimerkiksi päikkäreitä. Aikaisemmilla kerroilla lapset unet tarkoittivat minulle aikaa siivota, laittaa ruokaa, lukea ehkä päivän lehdet… Nyt ei ollut kiire minnekään eikä myöskään muiden äitien some-päivitykset tai muut vaikuttaneet mihinkään. Yövalvominen otti kovemmalle, mutta onneksi lapsi oli aika perustyytyväinen. Ympäristöstä en kokenut oikein mitään paheksuntaa, mutta tiedän myös olevani ikäistäni nuoremman näköinen. Jälkeenpäin moni on sanonut, ettei uskonut minun olevan ’näin’ vanha.
Tsemppiä sinulle, mihin ratkaisuun päädytkään. Tahdoin vain sanoa, että tälläkin iällä onnistuu hollat ihan ok.
Minä tulin myös raskaaksi 46-vuotiaana. Aluksi olin kamalassa shokissa ja usko pois en myöskään halunnut lisää lapsia kuuden koliikkipojan jälkeen. Nuorin poikamme oli tuolloin 9v. Päädyimme kuitenkin mieheni kanssa siihen, että aborttia emme tee, vaikka raskauden sujuminenkin pelotti. Minulla oli raskausajan diabetes. Raskaus oli kuitenkin valehtelematta elämäni parasta aikaa, laihduin ja olin elämäni kunnossa. Nyt meillä on 3.5v. ihana, iloinen pikkuneiti, joka tuo vanhemmilleen suunnatonta iloa joka päivä. Ja se vauva-aika…nukkui ja söi. Uskomaton ja tyytyväinen vauva. Kaikkea hyvää sinun odotukseen.
Sain nelikymppisenä kuopukseni, mies oli 45. Muut lapset olivat teini-iässä. Tämä iltatähti on nyt 3-vuotias ja parasta, mitä meille olisi ikinä voinut tapahtua, vaikka vahinkoraskaus olikin. Nuorennuttiin ainakin kymmenen vuotta ja ollaan jaksettukin paremmin kuin nuorempana. Nyt vanhemmuudesta nauttii vielä enemmän kuin silloin, kun itse oli nuori. Tajuaa ajan kuluvan. Pieni lapsi tuo valtavan paljon iloa ja sisältöä elämään. Eikä lapsi estä matkustelemasta. Itselläni raskaus oli aikaisempia helpompi ja palauduinkin hyvin. Tsemppiä!