…mä katon ton Suomi-Saksa –pelin ensin. Jos sittenkään ei helpota kivut, on pakko soittaa johonkin.
Meidän perheessä pelätään lääkäreitä. Eikä vähiten siksi, että kolmekymppinen Paras ja Ainoa Pikkuveljeni kuoli syöpään 2015. Siksi se, että minua alkoi helmikuisena tiistaina sattua aivan järjettömästi, sai aikaan puhtaan kauhun. Tämän täytyy olla jotain tosi vakavaa, kun näin paljon sattuu. En minä nyt jumalauta voi kuolla tai sairastua, Äiti ja Isi ei ikinä kestäisi sitä.
Kestin kipuja, joiden syytä en tiennyt
Tiistai meni, tuli keskiviikko. Oikeaa kylkeä ei sattunut ihan niin paljon. Kyllä tämä tästä.
Kunnes tuli yö. Kävelin taloa päästä päähän tauotta, sillä tavoin pystyi hengittämään hiukan paremmin. Askelten tahdissa, keskittyen askeliin. Suomi-Saksa –peli klo 05:00 Tähtäsin siihen. Ajattelin, että jos saan diagnoosin terminaalivaiheen syövästä, olen sitten ainakin viettänyt viimeiseksi laatuaikaa kotona, kissani Emil sylissäni.
Soitin hätänumeroon klo 5:03.
Ambulanssin tulo kesti 40 minuuttia, ja paikalle tultuaan arpoivat pitkään, otetaanko perusterve vatsakipuinen 39v. nainen kyytiin. Otettiin. Laitoin miesystävälleni viestin, että lähden kyydillä Poriin päivystykseen, tämän kivun kanssa ei nyt enää pärjää, pakko selvittää mistä on kysymys.
Päivystyksessä hoitaja otti verikokeet klo 7 jälkeen, sanoi lääkärin ehtivän katsomaan ehkä kymmeneltä. Siinä vaiheessa en enää pystynyt makaamaan paikoillani hetkeäkään, vaan kävelin tauotta.
Lääkäri kävi kymmenen jälkeen. Katseli pitkään, haki ultraäänilaitteen. ”Minä olen yleislääkäri, mutta nyt taidan lähettää sut naistentaudeille”. Gynekologi totesi mulla myooman kohdussa viime kesäkuussa, onko kyse siitä?
Lue myös: 7 pojan äiti vastaa 7:ään kysymykseen
Raskaana tietämättäni
Kello 10:57 lääkäri sanoi, että ”sinulla on virtsatestissä raskaushormoni koholla, olet siis raskaana. Riisutko ja käyt tuohon tutkimuspöydälle, niin tutkitaan.” Raskaana? Enhän minä nyt voi olla raskaana! Koskaan ennenkään en ole ollut. Olin yritänyt raskautua edellisessä liitossani pitkään, surrut lapsettomuuteni vuosia sitten. En uskonut lääkäriä.
Haettiin toinen lääkäri. ”Täällä on kohdunsuu täysin auki”.
”Mitä helvettiä nyt tapahtuu?”, kysyin.
”Nyt synnytetään!”
Kello 11:50 syntyi maailman kaunein pieni poika, 1490g ja noin 40cm. Arviolta raskausviikolla 30. Otti lisähappea kymmenisen minuuttia, kunnes jaksoi ilman apua. Kaksi yötä istuin hänen sänkynsä vieressä Satakunnan keskussairaalan Vauvatehon huoneessa numero neljä. Ihmettelin.
Sitten minusta tuli Äiti ihmepoika Ilmarille. (Ja Suomi voitti sen pelin.)
Hän siis syntyi, eikä meillä ollut mitään. Yhtään mitään. Viisi viikkoa vietimme vauvateholla ja sinä aikana vanhempani ja puolisoni tekivät urotyön hankkimalla kaiken tarpeellisen, mukaan lukien Wanhan talon 1800-lukuaisittain kalustetun vierashuoneen muuttamisen lastenhuoneeksi.
Elämä on ihmeellistä!
Miten tämä on käytännössä mahdollista? Eikö mahasi ollut kasvanut ollenkaan? Olen kyllä kuullut tällaisista tapauksista, mutta tuntuu vaan niin uskomattomalta, ettei sitä huomaa, että maha kasvaa. No olen itsekin lihonut nopeasti ilman vauvaakin eikä itselläkään näkynyt mitenkään varhain, että olin raskaana. Mutta kyllä viikolla 30 ihmiset jo kyselivät, että olinko raskaana. Jännä tarina ja kiva kuulla joltain sellaiselta itseltään, joka on sen kokenut 🙂
Minä olin tietämättäni raskaana. Tajusin sen siinä vaiheessa kun synnytys oli käynnissä.
Kuukautiset tulivat normaalisti koko ajan, maha ei oikeastaan koskaan kasvanut niin isoksi että olisin siitä huomannut. Painonnousun pistin lihomisen piikkiin, koska noh, elämässäni oli tilanne että liikunta ei kiinnostanut ja herkut maistuivat.
Potkut eivät tuntuneet kun istukka oli edessä ja nekin potkut mitkä tunsin kuittasin ilmavaivoilla.
En ollut parisuhteessa joten en jotenkin ajatellut että voisin olla raskaana, lisäksi tein töitä hulluna joten ajatus lapsesta ei edes käynyt mielessä.
Uskomatonta, mutta näin kävi. Nyt tuo eskarilainen on maailman rakkain ja tärkein ihminen veljensä kanssa minulle <3
Veljen raskauden taas huomasin sitten viikoilla 16+ eli sekin meni "myöhälle" taas oli istukka edessä eikä mitään alkuraskauden oireita ollut missään vaiheessa, ainoastaan kauhea himo päärynöihin joista sitten päättelin että olen raskaana 😀
Itsekin vasta synnytys salissa.Yllätys myös lääkäreille.
ERäs tuttavani tajusi raskauden 5:nnellä kuulla. Yllätysvauva olikin sitten tuloillaan ja hetken ehti sopeutua tulokkaaseen ennen synnytystä. Joenkin srulliseta ettei nainen ymmärrä kehostaan ja huomaa raskautaa. Välitiputtelua voi olla jotka tulkitaan kuukautisiksi mutta on pakjon oireita ja vaikka olisi oireeton pitäisi tuntea raskaus. Vahinkoja sattuu toisille.