Ei koskaan hiljaista hetkeä. Tinnitus pitää siitä huolen

Minulla on kuulunut oikeassa korvassa tinnitus, eli ylimääräinen ääni, jo 8 vuotta. Se kuuluu nykyään vain lähinnä nukkumaan mennessä tai jos olen ulkona luonnon keskellä, siellä missä ei pitäisi kuulua mitään. Kuulen tasaisen vinkumisen äänen, se kuuluu toisesta korvastani ja se kuulostaa vähän samalta kuin tv olisi viritetty väärin.

Tinnitus tuli minulle lääkärin toimesta

Ääni alkoi minulla vähän erikoisesti. Minulla oli joku korvasärky tai vastaava, en muista tarkasti, mutta terveyskeskuksen lääkäri halusi putsata korvani jollain laitteella. Sillä imettiin korvasta vähän syvemmältä vaikut pois. No vaikut lähti, mutta samalla alkoi tinnitus. Ääni alkoi heti kun laite suhahti liian syvällä korvakäytävässäni ja se jatkuu valitettavasti edelleen.

Ensin en juurikaan huolestunut tästä ylimäärisestä äänestä. Olin kyllä kuullut tinnituksesta, mutta ei käynyt mielessänikään, että se ärsyttävä ääni voisi olla pysyvää. Ajattelin, että se menee ohi jossain vaiheessa. Vaan ei mennyt, ääni jatkui ja jatkuu edelleen.

Lue myös: Viikon jokaiselle päivälle helppo kotiruoka, ilman lihaa

Aluksi se alkoi häiritsemään enemmän ja enemmän ja samalla mietin sitä enemmän ja enemmän koko ajan. Illalla kun koitin saada unta mietin, että miten voin kuunnella tätä ääntä pahimmillaan koko loppu elämäni? Miten tulen selviämään siitä? Ärsyttävin tinnitus on silloin, kun on hiljainen hetki luonnon keskellä ja en kuule sitä hiljaisuutta. Voi että kuinka paljon ne hetket ja niiden menettäminen harmittaa vieläkin. Kaikista eniten kaipaan täysin hiljaista pakkassäätä, kun lumi narahtaa jalkojen alla ja muita ääniä ei ole. Nyt narahdusta säestää tasainen vinkuminen.

tinnitus
Ollien ollessa vauva, tinnitus oli ollut minulla jo useamman vuoden.

Tinnitukseen tottuu

Ylimääriseen ääneen kuitenkin tottuu, tai ainakin minä totuin. Olen lukenut hurjia tarinoita siitä miten joku muu ei ole tottunut. Joku on jopa tehnyt itsemurhan sen vuoksi. Voihan olla, että tinnituksen tasoja on monenlaisia. vaikea siihen olisi tottua, jos sen kuulisi koko ajan ja ääni olisi tosi kova.

Meillä on arki sen verran meluista, että en kuule vinkumista silloin kun elän normaalia elämääni. Kuulen sen vain nukkumaan mennessä ja jos on täysin hiljainen hetki jossain ulkona. Silloin vasta muistan, että minulla edes on koko tinnitus. En siis muista sen olemassaoloa juuri ollenkaan muulloin. Nyt sen tietysti kuulen koko ajan, kun kirjoitan tästä aiheesta ja sitä pakostikin samalla miettii, mutta pääasiassa sen pystyy unohtamaan. Onneksi.

Lue myös: Nämä vitamiinit tarvitset, jotta jaksat arjessa paremmin

Sen tästä olen oppinut, että kenenkään en anna ronkkia lasteni korvia. Pitää olla jo todella rautainen ammattilainen, jotta päästän lasteni korvia syvemmältä kaivelemaan. Korvia on hyvä suojata kovalta meteliltä muuallakin, sillä tinnitus tulee useimmiten meluhaitasta. Suosittelen näitä muillekin äideille!

tinnitus
Nyt tinnitusta ei enää juurikaan koskaan kuule.

Mitä on tinnitus?

Tinnitus on korvissa tai päässä kuultavaa ääntä, joka muistuttaa soimista, vihellystä, vinkunaa, suhinaa tai kohinaa, eikä selity ulkoisella äänilähteellä. Kyseessä on kuulojärjestelmän poikkeava biosähköinen toiminta. Tinnituksen yleisin syy on altistuminen melulle.

Lähde ja lisää tinnituksesta: www.tinnitus.fi

Kommentit

  1. Kaisa Järveläinen

    Itse olin 16 vuotias kun tinnitus alkoi, olen sitä nyt kuunnellut siis pitkälti yli puolet elämästäni. Ja todentotta ihminen tottuu jos haluaa selvitä, oma ääneni on kirkas ja kova sekä molemminpuolinen jonka lisäksi toinen korva on lähes kuuro. Monta kertaa olen pohtinut kuinka outoa olisi jos olisi hiljaista, luulisin varmaan tulleeni hulluksi kuten silloin nuorena tinnituksen alkaessa kun muutenkin korvavammaisena ei minulla ollut selkeää syytä miksi tinnitus alkoi. Mutta sen muistan, että alku oli kamalaa, ei saanut nukuttua ja luuli tulleensa hulluksi…
    Tsemppiä kaikille vaivasta kärsiville, etenkin heille joille tinnitus on uusi tuttavuus!

    1. Jonna

      Kyllä varmasti se oma päätöskin on iso, että päättääkö vaan elää sen äänen kanssa. Eli hyväksyä sen, että siinä on ja pysyy…Tsemppiä sullekin.

Vastaa