Olen vaikeassa tilanteessa. Olen yksinhuoltaja ja meillä on nyt pian edessä tilanne, jossa minun on pakko jättää lapset yksin kotiin. Joudun lisäksi puntaroimaan, jätänkö lapseni silloin tällöin myös yöksi yksin kotiin. Sain vihdoin työpaikan, mutta siihen kuuluu myös yövuoroja, joita joudun joskus tekemään. Lapseni ovat 7- ja 13-vuotiaita. Meillä ei ole tukiverkkoja ja pienellä paikkakunnalla lapsenvahtia on vaikea saada varsinkin yöksi. Olen siis periaatteessa pakon edessä ja joudun jättämään lapset yksin kotiin, vaikken haluaisi.
Pojat ovat reippaita ja uskon, että pärjäävät yön silloin tällöin. Työpaikkani ei ole kaukana, mutta sieltä ei tuosta noin vain pääse lähtemään, jos hätä tulisi. Isompi osaa toimia hätätilanteessa ja pienemmänkin kanssa on puhuttu jo, miten tehdään, jos oikeasti hätä tulisi. Mutta äitinä silti jännittää jättää lapsia kahdestaan.
Lue myös: Lapsuuden perheeni ei ole minulle enää rakas
Kauan kaivattu työ
Tämä työ on vastaus rukouksiin ja tarvitsen sen todella, jotta meidän taloudellinen tilanne paranisi. Pienellä paikkakunnalla ei ole tarjolla töitä tuosta noin vaan ja pidemmälle en käytännössä pysty lähtemään töihin, koska se taas vaatisi järjestelyjä. Muutto ei tulisi juuri nyt kysymykseen. Olen myös keskustellut tulevan työnantajani kanssa tästä huolestani ja hän lupasi yrittää järjestää niin, ettei minulle tulisi niin montaa yövuoroa, mutta joitakin joutuisin tekemään. Varsinkin, jos joku toinen työntekijä sairastuu.
Luotan siis lapsiini, että he pärjäävät kyllä ja lapsetkin vakuuttivat, että heillä ei ole hätää. Mutta tottakai sitä on huolissaan. Hätätilanteessa, kun ei aina voi olla varma, miten he toimivat, jos lapset ovat yksin kotona. Harjoitus hätätilannetta on hiukan vaikea järjestää.. Isompi on joskus katsonut pienemmän perään lyhyempiä aikoja minun pakollisten menojen ajan, kuten hammaslääkärit, lääkäriajat ja muut. Toisaalta ikänsä huomioiden voi jo vahtiakin. Senkin vuoksi, ettei ole mikään huithapeli. Pojat voivat nukkua yövuoroni ajan minun leveämmässä sängyssä, joten tuntuu vieläkin turvallisemmalta ajatukselta jättää heidät kahdestaan.
Olen jo monesti ollut perumassa koko töihin menoni, mutta se todellakin olisi meidän perheen pelastus rahallisesti ja tiedän, ettei tätä tilaisuutta tule uutta, ainakaan pitkään aikaan. Olen sellaisella alalla, että lapset joutuisivat joka tapauksessa olemaan joitakin aikoja keskenään, vaikka en yövuorossa olekaan. Vuorotyöläinen ei pysty tekemään vain aamuvuoroja. Vuorotyö aiheuttaa hankaluuksia yksinhuoltajan arkeen.
Jättäisitkö sinä lapsesi yksin yöksi vastaavassa tilanteessa, jos öitä ei olisi usein?
Toki itse tunnet omat lapsesi parhaiten ja teet päätöksen sen mukaan. Oma lapseni on eka luokasta lähtien ollut koulun jälkeen yksin alku iltaan saakka, kun olen tullut töistä kotiin ja aamuisin hän on lähtenyt omatoimisesti kouluun. Aina olen ollut puhelimen päässä, mutta koskaan ei ole hädissään soittanut. Lähinnä reaktio kotiin mennessä on aina “ai, joko sä tulit kotiin”. Toiset lapset ovat riippuvaisempia vanhemmista kuin toiset. Ja paljon riippuu myös siitä, ovatko he olleet ennen keskenään tai tulleet toimeen omillaan joitakin aikoja. Onnistuuko välipalan tai iltapalan laitto itsenäisesti, osaavatko lämmittää ruokaa mikrossa. Pitääkö olla huolissaan, että keksivät jotain hölmöä ja vaarantavat itsensä. Meillä on kovin kiltti lapsi ja koskaan en ole ollut huolissani, että tekisi tyhmyyksiä. Hän myös omin sanoin tulisi ihan hyvin toimeen viikonlopun yksinkin! Poikani on 11 vuotias ja kovin reipas, vaikka sitten kun olen kotona, kaivautuu hän kainalooni ja pyytää tekemään hänelle iltapalaa. Se että lapsesi voivat nukkua sinun sängyssä ja vaikka jo mennä nukkumaan ennen kuin lähdet töihin ja heräillä kun pääset töistä, vähentää jännitystä puolin ja toisin. Riippuen tietysti sinun työajoistasi. Voit myös kertoa lapsille, että työ on välttämätöntä, jotta talous pysyy kunnossa ja voisit palkita lapset ensimmäisestä hyvin menneestä yöstä vaikka leffalipuilla tai muuten jollain yhteisellä jutulla. Anna rakkautta ja haleja paljon ennen töihin lähtöä ja töistä tullessa. Kyllä he hyvin pärjäävät ja niin pärjäät sinäkin. Onnea uuteen työhön!
Itse olin pienempien sisarusteni kanssa kotona yksin esim.koko lauantain jos porukoilla oli menoa. Hoito olisi ollut mahdollista järjestää mutta tuon ikäisenä aloimme itse jo näkemään sen turhaksi, kun kerta osasimme jo toimia itsenäisesti. Kuitenkin veljeni teki jopa traktorilla peltotöitä yksin alle 10-vuotiaasta ja itse osasin vastaavasti kyllä hoitaa talon lämmityksen, ruoan laiton, siivouksen, sisaruksista huolehtimisen ym. Riippuu siis paljon juuri lapsista ja siitä mihin ovat tottuneet ja kuinka itsenäisesti osaavat toimia. Toiset eivät osaa laittaa ruokaa itselleen vielä 18 vuotiainakaan, eivätkä tiedä miten toimia hätätilanteessa, eli varmasti itse tunnet lapsesi parhaiten.
Minulla 12 ja 10 vuotiaat poika ja tyttö. Teen vuorotyötä, minun työpaikassani onnistuu hyvin niin ettei minun tarvitse tehdä kuin kahta vuoroa. Lapset ovat kesälomat kahdestaan minun työvuoroni ajan. Talviaikaan minun isäni on heidän kanssaan iltavuorot.
Yöksi en heitä vielä kahdestaan jättäisi.
Sinun tilanteessasi, jos ei turvaverkkoa ole… Harkitsisin vakavasti muuttoa isommalle paikkakunnalle, jossa enemmän työmahdollisuuksia ja vaihtoehtoja.
Olen myös hakenut meille lastensuojelun kautta tukiperheen jossa lapset viettävät viikonloppuja ja loma-aikaan pari viikkoa. Meidän oma ihana varamummola.
Vaihtoehtoja on aina.
Mielestäni olet vastuullisena vanhempana paras henkilö päättämään asiasta. Tuli mieleeni, että olisiko teillä päin sosiaalitoimesta apua hoidon järjestämiseksi niin saisit itsekin rauhallisemmin mielin olla töissä?
Kuulostaa siltä että ihan hyvin voit jättää . Tottakai äitistä aina tuntuu siltä että onko ” huono äiti ” mutta sun pojat vaikuttaa valmiilta . Mun nimestä toi on hyvin persoona kysymys lapsesta riippuen. Mun vanhin on ollut niin vastuullinen ja kypsä aina että 8v hoiti pientä vauvaa jo hyvin . En kenellekään kehdannut sanoa että 8 v on vauvan kanssa sen päivä unien ajan , mutta itse TIESIN että hän osaa. Sitten taas toista lasta joka nyt on jo 14 en edelleenkään jätä yksin pitkäksi aikaa. Eli ihan heidän yksilö eroista ja persoonasta riippuen. Mun mielestä sun 13 vaikuttaa jo vastuullisesta ja 7 v on reipas iso veljen kanssa. Älä koe turhaa syyllistyyttä! ( mutta käy kotisäännöt lävitse ettei löydy tyhmyyksiä jos on paljon tekemätöntä aikaa käsissä . Suunnittele tekemisiä. Lapset kun on lapsellisia ja voi ajatua tyhmyyksiin jos ei ole alekeää ohjetta mitä tehdään)