Erot tyttöjen ja poikien oppimisessa huolestuttavat -syystäkin

Erot poikien ja tyttöjen oppimisessa

Vuonna 2018 julkaistun tutkimuksen mukaan poikien ja tyttöjen oppimisessa sekä opiskeluasenteissa on eroja.

Sanni Pöysän ja Sirkku Kupiaisen toimittama tutkimus Tytöt ja pojat koulussa Miten selättää poikien heikko suoriutuminen peruskoulussa?- tutkimus on poikien vanhemmille huolestuttavaa luettavaa.

Tutkimuksen mukaan lukutaidossa ja luonnontieteissä tyttöjen osaaminen on huomattavasti parempaa, kuin poikien.

– Matematiikassa tyttöjen ja poikien väliset osaamiserot eivät ole yhtä yksiselitteisiä, vaikka viimeisimmät kansainväliset arvioinnit ovat antaneet viitteitä siitä, että tytöt menestyvät poikia hieman paremmin myös matematiikassa

Lue myös/Sana on vapaa: Olin raskaana tietämättäni ja jouduin heti synnyttämään

Perusopetuksen päättöarvosanoissa tyttöjen ja poikien ero on jo erittäin merkittävä. Huolta herättää molempien sukupuolien, mutta erityisesti poikien osaamistason lasku.

Tutkimus osoittaa myös tyttöjen ja poikien välillä olevan suuria eroja opiskeluasenteissa.

– Pojat luottavat matematiikassa enemmän omaan osaamiseensa ja ovat kiinnostuneempia matematiikasta kuin tytöt. Tyttöjen kiinnostus äidinkieleen taas on vahvempaa kuin poikien.

Poikia kannustettava vapaa-ajan lukemiseen

Huomioitavaa on myös se, että oppilaiden kiinnostus vähenee alakouluvuosien aikana, ja esimerkiksi poikien kiinnostus matematiikkaan vähenee enemmän kuin tyttöjen kiinnostus.

– Etenkin poikia on kannustettava vapaa-ajan lukemiseen. Lukemisesta on tullut osalle pojista jo ongelma, joka haittaa heidän oppimistaan.

Tutkimus kannustaa vanhempia kannustamaan poikia etenkin vapaa-ajan lukemiseen. Matematiikassa taas erityisesti tyttöjen ja lukutaidossa erityisesti poikien luottamusta omaan osaamiseen on tuettava.

Lue myös: Kolme askelta- saavuta onnellinen parisuhde

Myös yhteenkuuluvuuden merkitystä painotetaan. Tutkijoiden mukaan on huolestuttavaa, että poikien koulumenestys ja kouluun kiinnittyminen on heikompaa kuin tyttöjen. Poikien kiinnostus koulunkäyntiin laskee varhaisessa vaiheessa ja selkeästi tyttöjä enemmän.

– Pojat kokevat vähemmän yhteenkuuluvuutta kouluun ja enemmän kiusaamista kuin tytöt. Sekä opettajat että oppilaat pitävät yhteenkuuluvuutta ja yhteisöllisyyttä tärkeänä osana tasa-arvoista koulua.

Tutkimus kiinnittää huomiota myös koulujen välillä suuresti vaihteleviin arviointikäytäntöihin.

– Käytännöt saattavat vaihdella jopa koulujen sisällä. Opintojen aikaisella arvioinnilla voi olla vaikutusta jatko-opintosuunnitelmiin ja ainevalintoihin. Tyttöjen keskimäärin paremmat päättöarvosanat avaavat heille huomattavasti poikia laajemmat mahdollisuudet toisen asteen yhteisvalinnassa.

Pojat ovat aliedustettuina myös niiden joukossa, jotka jatkavat opintojaan perusopetuksen päätyttyä lukiossa, mutta yliedustettuja siinä 15 prosentin joukossa, joka jää ilman toisen asteen tutkintoa.

Vanhempien taustalla merkitystä

Myös yhteiskunnalliset tekijät voivat toimia tyttöjen ja poikien välisten osaamiserojen selittäjänä.

– Aiemmissa tutkimuksissa on noussut esille vanhempien sosioekonomisen aseman ja koulutuksen yhteys oppilaan osaamiseen ja motivaatioon.

Tutkijat haluaisivat kiinnittää huomiota aiempaa enemmän myös lasten kotitaustaan – peruskoulun jälkeisiin opintoihin vaikuttavat sekä pojilla että tytöillä vanhempien koulutus.

Selvityksessä verrattiin valintoja äidin koulutustaustaan.

Peruskoulun käyneen tai ammatillisen koulutuksen saaneen äidin pojista 30 ja tytöistä 44 prosenttia valitsi lukion. Jos äidillä on ylempi korkeakoulututkinto, valitsi pojista 61 ja tytöistä 62 prosenttia lukion. Tyttöjen ja poikien peruskoulun jälkeisten valintojen erot kaventuvat, mitä korkeampi koulutus on vanhemmilla.

Poikien vanhemmat luottavat lastensa menestykseen tyttöjen vanhempia vähemmän?

Tutkimuksen mukaan myös tyttöjen ja poikien vanhemmat raportoivat kokemuksia lastensa oppimisesta jossain määrin eri tavalla.

– Määrällisesti eroja on havaittavissa eniten lasten ollessa toisella vuosiluokalla ja vähiten lasten ollessa neljännellä vuosiluokalla. Läpi alakoulun poikien vanhemmat näkivät lastensa sen hetkisen koulumenestyksen heikompana sekä uskoivat lastensa tulevaan koulumenestykseen vähemmän kuin tyttöjen vanhemmat.

Läpi alakoulun toistuu myös poikien vanhempien tyttöjen vanhempia vähäisempi luottamus siihen, että pojat huolehtivat kotitehtävistään. Lisäksi poikien vanhemmat kokivat tyttöjen vanhempia useammin opettajan odottavan heidän tukevan lapsiaan kotitehtävissä enemmän

Sukupuolta ei tule jättää huomiotta – siinä piilee vaara

Tutkimusta tehdessään Pöysä ja Kupiainen kertovat myös törmänneensä kysymykseen ”miksi korostaa tyttöjen ja poikien välistä eroa puhumalla oppilaista yksilöiden sijaan kuin sukupuolensa edustajina?”

Heidän mukaansa kysymys on perusteltu, mutta tasa-arvon näkökulmasta yhtä lailla ristiriitainen kuin saman kysymyksen esittäminen olisi työelämästä ja naisten ja miesten välisestä palkkaerosta.

– Jokaiseen oppilaaseen yksilönä eikä sukupuolensa edustajana. Kuitenkin siihen, että oppilaiden sukupuoli jätetään kokonaan keskustelun ulkopuolelle, sisältyy vaara. Jos huomiota ei kiinnitetä tyttöjen ja poikien väliseen huomattavaan eroon perusopetuksen päättöarvosanoissa, jokainen heikompia arvosanoja saava oppilas on vain yksilö, jonka arvosanat sattuvat olemaan heikompia kuin joidenkin toisten.

Vain näkemällä ja myöntämällä, että arvosanoissa ilmenee systemaattinen oppilaan sukupuolen mukainen ero, joudutaan kysymään, onko kyse tasa-arvo- tai yhdenvertaisuusongelmasta. Vain näin koulun – mutta myös yksittäisten opettajien ja oppilaiden – toimintaa voidaan tarkastella tavalla, joka voi ehkä tarjota avaimia nuorten myöhempää elämää ohjaavan arvosanoissa ilmenevän epäsuhdan ratkaisemiseen.

-Poikien Äidit toimitus-