Hengitys tihenee, pulssi hakkaa ja tuntuu, että menetät kontrollin. Onko tuttua? Jos sinulla on usein tällaisia olotiloja, sinulla on todennäköisesti paniikkihäiriö. Yhä useampi suomalainen kokee ahdistusta, masennusta ja paniikkikohtauksia.
Sympaattinen hermostomme voi aktivoitua joskus ilman todellista vaaraa tai uhkaa. Paniikkikohtaus on yleisempää naisilla kuin miehillä. Kohtaukset luetaan paniikkihäiriöksi, jos niitä tulee usein. Paniikkihäiriö on ikävä vaiva ja saattaa johtaa siihen, ettei vaivasta kärsivä uskalla lähteä enää pahimmassa tapauksessa ihmisten ilmoille, koska pelkää kohtausten ilmestymistä julkisella paikalla. Paniikkihäiriö voi siis vangita kotiin.
Mistä paniikkihäiriö johtuu?
Paniikkikohtauksen taustalla voi olla erilaiset traumat tai elämässä tapahtuneet stressaavat tilanteet tai muutokset. Usein paniikkihäiriö ilmaantuu esimmäisen kerran jo nuoruudessa. Paniikkikohtaukset voivat alkaa kuitenkin missä iässä tahansa. Kohtaukseen ei tarvita kuitenkaan välttämättä mitään kummempaa syytä. Syynä voi olla vaikka liika kahvin tai alkoholin käyttö. Paniikkihäiriö voi olla myös perinnöllistä.
Ihmisen autonominen hermosto on tahdosta riippumaton hermosto, joka muodostuu kahdesta eri hermostosta:
- Parasympaattinen hermosto rauhoittaa
- Sympaattinen hermosto valmistaa toimimaan stressaavissa tilanteissa
Kun paniikkihäiriö iskee, keho menee ikäänkuin sekaisin, koska mitään ilmeistä uhkaa ei ole näköpiirissä, mutta sympaattinen hermosto ottaa vallan. Äkillinen paniikkikohtaus ei kysele aikaa tai paikkaa. Voit saada kohtauksen jopa nukkuessasi. Yksittäinen paniikkikohtaus tulee äkillisesti, saavuttaa huippunsa noin kymmenessä minuutissa, mutta saattaa olla ohi puolessa tunnissa. Uuden paniikkikohtauksen pelko lisää riskiä saada uusi kohtaus, joten sen vuoksi ilmiö voi olla tuhoisa kumppani ja pelko voi johtaa kierteeseen ja paniiikkihäiriöön.
Paniikkikohtaus kuvataan usein erittäin epämiellyttäväksi. Kohtaus voi olla todella pelottava, varsinkin silloin, kun se tulee ensimmäisen kerran. Kohtauksen iskiessä voi tuntua jopa, että kuolee, jolloin tilanteesta tulee vieläkin ahdistavampi. Toistuva kohtaus on helpompi tunnistaa, mutta se saattaa olla todella hankalaa torjua. Paniikkikohtaukseen on kuitenkin keinoja, joilla sen voi saada kuriin, jos huomaa kohtauksen olevan tulossa.
Paniikkikohtauksen oireet
- pulssi kiihtyy
- hengitys tihenee
- hiki nousee
- hengenahdistus
- tukehtumisen tunne
- rintakivut
- pyörryttää
- itsehillinnän menetys
- kihelmöinti
- vapina
- pahoinvointi
Kun tunnistat paniikkikohtauksen tulon, on se jo hyvä merkki. Tällöin siihen voi reagoida nopeasti. Itsehoitona voi käyttää muunmuassa liikuntaa, rentoutumisharjoituksia ja joogaa. Vältä alkoholia ja kofeiinia. Jos paniikkikohtauksia on usein, on hyvä pysytellä pois stressaavista tilanteista. Kun löydät keinoja hillitä kohtauksia tai hallita niitä, voit yrittää taas pikkuhiljaa liikkua enemmän julkisilla paikoilla.
Erilaiset psykoterapiat ovat hyviä hoitokeinoja saada paniikkikohtaukset kuriin. Joskus on turvauduttava myös lääkehoitoon, jos pelkästä itsehoidosta tai terapiasta ei ole apua. Usein myös elämäntilanteen rauhoittuminen auttaa saamaan kohtaukset hallintaan. Joskus ne voivat kuitenkin pitkittyä ja kestää jopa vuosia.
Paniikkikohtaukset ovat onneksi vaarattomia, vaikka ne ovatkin todella epämiellyttäviä ja elämää rajoittavia. Jos olet paniikkikohtauksien vuoksi kotisi vankina, kannattaa hakea apua.
Lähteet: Duodecim, Mielenterveystalo.fi
-Poikien Äidit -toimitus-
