Meidän lapsi kammoksuu päiväkodin päiväunia. Päiväkodin päiväunet aiheuttavat ahdistusta jo kotona.
Lapsemme aloitti syksyllä päiväkodin. Viemme poikaa päiväkotiin noin kaksi kertaa viikossa, muuten hoidamme häntä ristiin mieheni kanssa. Suuri jännitykseni oli päiväkodin aloittamisen suhteen päiväkodin päiväunet. Niistä kun ei ole kovin hyviä kokemuksia aikaisemminkaan.
Meillä pojat ovat jokainen jättäneet päiväunet pois 2-vuotiaana. Yöllä nukutaan pitkät 12-14 tunnin unet. Tämä nuorin herää aamuisin kahdeksan jälkeen ja menee päiväkotiin ennen yhdeksää. Unille hänen pitäisi hiljentyä päiväkodissa kuitenkin jo viimeistään kahdeltatoista. Hereillä poika ehtii olemaan siis vain 3-4h.
Jokaisen poikamme kohdalla päiväkodin mörkö on ollut juurikin nuo päiväunet. Kuopus itkee jo valmiiksi aamulla kotona sitä, että joutuu pian nukkumaan päiväkodissa. Sama juttu oli aikanaan isommilla pojilla. Hulluinta oli, kun eskarilaisetkin pakotettiin nukkumaan, siinä vaiheessa päiväunet olivat olleet pois poikien päivärutiineista jo yli 4 vuotta.
Olin onnesta soikeana, kun yhden pojan eskariopettaja kertoi syksyllä, että nukkuminen ei ole heillä tänä vuonna pakollista.
Monenlaiset perheet ja monenlaiset lapset
Eikö tätä kivikautista pakkonukuttamista voitaisi jo lopettaa? Voitaisiin mielummin jakaa vaikka kaksi ryhmää, ne lapset jotka menevät päiväunille ja ne jotka eivät mene. Hereille jäävät voisivat hiljentyä esimerkiksi kuuntelemaan satua tai selailemaan itse kirjoja sohvalle.
Ei ole reilua, että virkeän lapsen on maattava pimeässä huoneessa, pää tyynyssä puhumatta tunti. Jos lapsi nousee istumaan, niin pahimmassa tapauksessa hänet painetaan väkisin takaisin makuulle (kuten Iltalehden uutisessa). Aivan järjetön systeemi.
Ymmärrän hyvin, että pieni rauhoittuminen on kaikille lapsille paikallaan. Mutta väkisin makuuttamista en ymmärrä. Virkeä lapsikin saattaa sitten makailun loppupuolella nukahtaa tylsyyttään sänkyyn ja pian hänet revitäänkin väkisin ylös. Onko tämä muka lapsen edun mukaista? Meillä kuopus ei saa päiväkotipäivinä iltaisin kotona unta, vaan koko unirytmi menee ihan sekaisin.
Kaikki lapset eivät ole samanlaisia, toiset eivät enää tarvitse päiväunia 3-vuoden iässä. Kaikki perheetkään eivät ole samanlaisia, toiset perheet eivät herää kuudelta aamulla arkisin, vaan lapset nukkuvat aamulla pitkään. Jos lapsi on nukkunut 12-14h yöunet ja vasta herännyt, niin eihän lapsi tietenkään saa heti uudestaan unta. Älytön ajatuskin. Eikö päiväkotien rutiineja voitaisi päivittää nykypäivään, nyt kun vanhempien työt ja työajat voivat olla myös vuorotyötä ja paljon kaikkea siltä väliltä?
Mitä teidän muiden lapset pitävät päiväkodin päiväunista?
-Anonyymi kirjoittaja-
Niinpä! Tuo jaottelu kahteen ryhmään nukkujiin ja muuten rauhoittujiin kuulostaa hyvältä. Meillä taas tilanne se että 3.v poika nukkuu edelleen 2-3 tuntia päiväunia, mutta päiväkodissa ei saa nukkua tarpeeksi kun jo herätellään välipalalle ja nämä virkummat lapset herättävät koko sakin.
Iltapäivät ovat monesti liian väsymyksen takia itkua väsykiukkua :/
Se kesken unien herättäminen on jotenkin kamalaa, erityisesti jos lapsi ei ole oikeassa univaiheessa ja hänen on vain pakko nousta.
Meillä sama ongelma. Eilen ei nukkunut päikkäreitä ollenkaan ja poika nukahti päiväkodin jälkeen viiden jälkeen puolen tunnin itkun jälkeen sohvalle ja ei saatu ylös ja piti kantaa sänkyyn. Heräs puolilta öin, söi vähän ja koitti nukkua taas mutta valvoi pari tuntia. Sitten nukkui kahdeksaan. Normaalisti kotona viikonloppuisin herää 6-6.30 ja menee nukkuun 20-20.30 ja päikkärit välissä klo 12-14.
Olemme suomalainen perhe ja olemme asuneet nyt reilun vuoden Pohjois-Norjassa. Meillä on kolme lasta, 5 v, 2 v 4 kk sekä 10 kk, joista pienin vielä kotona, kahden vanhemman ollessa päiväkodissa. Täällä tuo päiväunien nukkuminen tarhassa on monella tapaa erilaista, kuin Suomessa. Tarhassa ne, jotka nukkuvat päivittäin päiväunet, nukkuvat rattaissa, ei siis ole nukkareita. Lapsia ei pakoteta nukkumaan, vaan lounaan jälkeen on lepohetki, jolloin lapset makoilevat patjalla/sohvalla kuunnellen rauhallista musiikkia, hoitajien silitellessä heitä. Näin ne, jotka ovat väsyneitä, voivat nukkua ja toiset voivat vaan levätä ja rauhoittua hetkeksi. Meidän vanhin ei pääsääntöisesti nukk päiväunia, kuin viikonloppuisin, mutta aina toisinaan tarhasta kerrotaan hänen nukahtaneen lepohetken aikana. Keskimmäinen taas nukkuu vielä päivittäin päiväunet, joten hänellä on rattaat tarhassa. Itse koen tämän sopivan hyvin lapsillemme, vaikka esikoinen jätti päivittäiset päiväunet pois vasta täällä tarhan alottamisen myötä ikään kuin pakon edestä, sillä ei vajaa 4 v enää rattaissa nukkunut. 🙂
Eikä meillä Suomessakaan onneksi pakkonukuttamista joka paikassa ole, minä nyt en pidä edes siitä, että on pakko maata. Miksi ei voi istua? Jos kuitenkin on rauhallinen, eikä häiritse muita.
Tunti istuen olisi parempi kuin tunti maaten?
Ne “vilkkaat” lapset muuten hyötyvät usein niistä päivälevolla eniten. Ja kokemukseni mukaan ovat myös usein niitä, jotka pitävät päivälevoista.
Esimerkiksi, jos lapsi on kovin herkkä ympäristön ärsykkeille, on hetki, jolloin ulkoiset ärsykkeet ovat minimissään, lapselle usein hyvin helpottava. Ei loista kirkas valo, ei kuulu melu ei kolina. Omassa sängyssä kaveri ei vahingossa tönäise, ei tule liian lähelle. Kun itsesäätely on vielä vaikeaa, tauko keskellä päivää tekee hyvää.
Ei meidän vilkas (adhd) poika noista päiväunista ainakaan tykännyt. Ei tietenkään, jos on juuri nukkunut 14 tunnin yöunet ja ollut hereillä vasta muutaman tunnin. Väsyttäisikö itseäsi?
Tunti istuen olisi paljon parempi, esim kirjoja selaillen tai satua kuunnellen (vaikka äänisatu). Valoisassa huoneessa. Voisihan valaistus olla hieman hämärämpi, mutta ei nyt pimeä kuitenkaan.
Tauko päivässä ON hyvä, mutta jokaiselle sellainen tauko mikä heille on hyväksi. Tietysti rauhallinen huone niille jotka taas tarvitsevat unta.
Lapsi ei aina tiedä mikä hänelle itselleen on parasta. Lapsi ei osaa ajatella, että päivittäinen rauhoittumishetki on tärkeä ja hyväksi lapselle. VEihän lapsi aina “tykkää” tehdä monia asioita, mutta silti niitä tehdään, koska aikuiset tietävät lasten tarvitsevan niitä. Lepohetki on yhtä tärkeää kuin ulkoilu, ruokailu, leikki ja muut aktiviteetitkin. Vaikka ei nukkuisi, on esimerkiksi se tunnin mittainen lepohetki päiväkodin ainoa aika, jolloin lapset saavat olla hiljaisuudessa ja “omissa oloissaan”. Päiväkodin päivä on useimmiten täynnä toimintaa, sosiaalisia tilanteita, siirtymistä paikasta toiseen ja erilaisia ohjeita. Lepohetkellä lapsi saa rauhoittua ja harjoitella sitä pysähtymistä ja rauhoittumista. Itsekseen olemista. Itse työskentelen päiväkodissa, ja ei-nukkuvia ohjeistan lepäämään. Antaa jalkojen, käsien ja pään levätä. Ajattele kivoja juttuja, vaikka mitä teet illalla tai viikonloppuna. Ei tarvitse nukkua, vaan saa levätä. 🙂
Kyllä, lepo on tärkeää… mutta tunti on liian pitkä aika. Ja levätä voi valoisassa huoneessakin. Levätä voi istuenkin.
Tässähän ongelmana on se lapsi-aikuinen suhdanne. Päiväuniaika on usein ainoa, kun voi järjestää vasukeskusteluja, pitää talon sisäisiä kokouksia, käydä lakisääteisellä ruoka/kahvitauolla yms.. Tällöin lasten on oltava samassa paikassa, jotta valvovia silmiä olisi riittävästi eikä tätä nukkuvat/nukkumattomat erottelu pystytä tekemään. Olen itse sitä mieltä, että ehdottomasti asian pitäisi olla niin yli 2-vuotiailla lapsilla. Siis olla mahdollisuus nukkua tai olla nukkumatta. Mutta ensin sinne päiväkotiin tarvitsisi saada enemmän työntekijöitä kuin mitä laki nykyisin vaatii. Lakihan toki säätää vain minimin, mutta näyttäkääpä mulle paikka, mihin palkataan työntekijöitä enemmän kuin minimi, niin voin vannoa vieväni lapseni sinne hoitoon, sen verran suuri ihme se olisi.
Niin, eihän se tietenkään päiväkodin työntekijöiden vika ole, että järjestely on tämä. Minunkin pojillani on ollut ja on ihania tätejä päiväkodissa, joten missään nimessä en syytä heitä. Vaan koko systeemi on typerästi suunniteltu. Ja tosiaan työntekijöitä liian vähän.
Niinkuin sanoit, resursseistahan tuo johtuu. Usko pois, (lähes) kaikki pk:ssa työskentelevät pyrkivät tekemään lapselle hyvän päivän. Ryhmähoitoa tuo on ja näissä asioissa yksilöllinen huomioiminen saisi olla parempaa. Mutta jos ekat tulee kuudelta niin klo 12 lepohetki on tarpeen, 24 lasta kirjoja lukemassa sohvalla ei vaan onnistu! Ps. Sinäkään et varmaan halua, että työssäsi sinua kutsutaan tyttö/nainen/täti -tittelillä 🙂
Juu pahoittelut tädittelystä. Eräs päiväkodissa työskennellyt ystäväni kertoi, että tädittely on aivan kamalaa. Se oli vain päässyt taas unohtumaan. Mikäs se oikea nimike muuten on? Päiväkodinopettaja? Vai päiväkodinhoitaja? Eikös siellä ole titteleitä vähän kaikenmoisia? Mistä tietää millä pitää kutsua? ????
Päiväunille ei ketään pakoteta, eihän ketään voi väkisin uneen vaivuttaakaan.
Päivälepo on päiväkodissa oikeampi termi.
Ja yksilöllisyys, se on hieno juttu.
Paitsi että päiväkodissa niitä yksilöitä on samassa ryhmässä parhaimmillaan tai pahimmillaan 24. Kaikkien toivetta on mahdotonta toteuttaa.
Toinen saapuu hoitoon aamulla varhain, ehkä jo kuudelta, toinen vasta kymmeneltä. Silti harvoin kukaan purnaa siitä, että aamupala tarjoillaan kello kahdeksan. Aamun aikuisella tulijalle on jo nälkä, mutta vasta kahdeksaksi saapunut vasta hätäile päiväänsä…
Päivälepo on hermostolle ihan välttämättömän tärkeää. Kotona ärsykkeitä on aisteille vähemmän. Vähemmän ääniä, vähemmän kosketuksia, vähemmän menoa silmälle seurattavaksi
– siksi kotona moni lapsi pärjää ilmankin päivälepoa. Ja vaikka hiljainen kirjojennluku sohvalla kuulostaa hienolta idealta, 24 vieri viereen asetettua sohvaa kirjoineen ja lukijoineen tuskin kovin kauaa pysyisi hiljaisena…
Mitä päiväkodin päivälevolla sitten tapahtuu?
Meillä luetaan satua 30-45 minuuttia, sitten kuunnellaan hetki rauhallista musiikkia. Kun “nukahtajat” ovat nukahtaneet, pääsevät valveilla olijat toiseen huoneeseen. Koko päivälevon pituus on näille nukkumattomille noin tunti. Ei siis mikään ihan mahdoton keissi ja kuitenkin “ohjelmaa” viihdykkeeksi varattu tähänkin.
Päiväunet ovat kestopuheenaihe. Ihmeen harvoin kukaan kyseenalaistaa esimerkiksi sitä, miksi oman pistin pitää päiväkodissa ulkoilla, vaikka se ei halua. Tai syödä. Kaikki lapset eivät pidä päiväkodissa ruokailustakaan.
Ja miksi on pakko ja mitä ne täditkin siellä keskellä päivää pyörittelevät vain peukaloitaan.
Ymmärrän kyllä tuonkin pointin, että ihan jokaisen yksilön tahtiin ei voida päiväkodissa hyppiä. Tietenkään. Mutta ehdotukseni olikin, että tehtäisiin kaksi ryhmää, jossa toisessa saisi mennä nukkumaan ja toisessa ei mentäisi. Minusta kuulostaa kyllä todella pitkältä ajalta vilkkaalle pojalle olla tunti paikallaan tekemättä mitään, jos ei oiekasti väsytä. Tosin meidän tarhalainen on kovin rauhallinen, mutta ajatellen niitä vilkkaimpia tapauksia.
Olen ihan samaa mieltä kanssasi. Meillä nyt 5v tyttö meni pitkän aikaa hoitoon itkun kanssa juurikin päivöunien/levon takia. Sanoin sitten aika jyrkästi, että meidän tytön ei tarvitse nukkua eikä edes mennä nukkariin jollei hän halua. Lapseni ovat vuorohoidossa iltapainotteisesti ja heräävät monesti vasta 10 aikaan yöunilta, menevät hoitoon “aamupalalle” eli lounaalle ja sen jälkeen pitäisi muka jo levätä! Ketä nyt aamupalan jälkeen väsyttäisi.
Kyllä päiväkotien pitäisi ottaa huomioon erilaiset rytmit. Vai pitääkö lapset kiskoa aamulla kuudelta ylös ja viedä päiväkotiin, jotta päiväuni tulisi helpommin. Vaikka vanhemmalla ei olisikaan mikään kiire vielä töihin.
“Kyllä päiväkotien pitäisi ottaa huomioon erilaiset rytmit. Vai pitääkö lapset kiskoa aamulla kuudelta ylös ja viedä päiväkotiin, jotta päiväuni tulisi helpommin. Vaikka vanhemmalla ei olisikaan mikään kiire vielä töihin.”
Miksei perheet ottaisi huomioon päiväkodin rytmiä? Kuten itsekin olet sanonut, lasten ja perheiden rytmit ovat erilaisia. Päiväkotiryhmässä on 21 erilaista rytmiä. Yksittäisen perheen voisi olla huomattavasti helpompi muuttaa rytmiä yhden lapsensa kohdalla, verrattuna siihen että päiväkoti yrittäisi löytää jotain jokaiselle sopivaa rytmiä. Tällä hetkellä mennään pitkälti nukkujien ehdoilla siksi, että päiväunet ovat suurimmalle osalle äärimmäisen tärkeät. Resurssien mukaan sitten puolen tunnin – tunnin levon jälkeen ne ei-nukkujat voivat sitten nousta leikkeihinsä (kompromissi).
Jos lapsesi päiväkotipäivä koostuu ulkoilusta, ruokailusta, nukkumisesta ja pienistä leikeistä iltapäivällä, kannattaa olla yhteydessä ryhmän lastentarhanopettajaan ja kysyä heidän toiminnastaan. Jos lapsesi on kuitenkin jo klo 9 päiväkodissa, niin jotain pedagogista toimintaa siellä pitäisi järjestää. Päivästä toiseen ei voi vain ulkoilla, syödä ja levätä.
En ehdottanutkaan, että rytmi pitäisi tehdä 21 lapselle erilaiseksi, vaan 2 eri ryhmää kahdelle erilaiselle levontarpeelle. Näin on jotkut päiväkodit onnistuneet tekemään onnistuneesti (tässäkin ketjussa näitä on kerrottu).
Onko järkevää antaa pienen lapsen nukkua klo 10 asti..? Maamme kulttuuri on sellainen, että asiat tapahtuvat aamulla. Olisi hyvä opettaa myös lapsille että aamulla noustaan aikaisin. AIkuisena esim töihin lähteminen ei ole sitten niin vaikeaa.
Tässä onkin toinen asia mihin voitaisiin puuttua. MIKSI koko suomi pyörii aamuvirkkujen mukaan? Me olemme aamu-unisia koko perhe ja tykkäämme siitä, että aamut alkavat rauhassa.
Miksi ihmeessä repisin LAPSET ylös aamukuudelta ja laittaisin illalla aikaisin nukkumaan niin että ehtivät isäänsä hädintuskin illalla tervehtiä? Laitanko nämä samalla myös perunapellolle töihin että tottuvat heti lapsesta kovaan työntekoon kun aikuisenakin sitä odotetaan?
Terveisin,
Aamu-uninen, korkeakoulutettu, urallaan menestynyt päällikkö ja nykyinen kotiäiti joka sai lapsena nukkua pitkään.
Päiväunet ja niiden pakollisuus eivät ole varsinaisesti itselläni ja lapsillani ongelma. Lapset kyllä ovat nukkuneet ja ilmeisesti hyvin nukahtavatkin päiväkodissa päiväunille. Niiden epäsäännöllinen pituus on se meidän ongelma sekä ettei niitä ole varsinaisesti tarvittu pariin vuoteen kotona. Siis lapsilla päiväkoti alkaa klo09, klo12 päiväunet, klo15 kotiin. Minusta on aivan väärin että kun saavun päiväkotiin joinakin päivinä varttia vaille kolme lapset on juuri herätetty syömään välipalaa joka pitäisi järjestää kahden aikaa. Elikkä lapset ovat välillä kolme tuntia päiväkodissa aktiivisena ja nukkuvat melkein toiset kolme. Olen tuonut tämän esille hoitajille ensiksi siten kun kuulin toiselta vanhemalta ettei hänen tyttärensä nuku päiväunia ollenkaan kun ei kotonakaan ole ollut tarvetta että voisiko meidänkin lapset sitten olla hereillä sen aikaan. Varsinkin vamhempi lapsistani kun on kuitenkin päiväkodin vanhin lapsi ja kotona siitä vain uskaltaa sanoa ettei halua nukkua. Sitten kauhea show miten täällä on pakko nukkua tai ainakin olla sängyssä se aika eli kahdestatoista yhteen. Ja otin asian esiin että miten sitten voi olla mahdollista että lapset saattavat sitten vielä melkein kolmeta olla yhä nukkarissa nukkumassa ja vastaukseksi sanotaan vain että ei heitä voi herättää. Mielipiteitä? Onneksi kohta vaihto toiseen.
Kyllä lapsen voi herättää hellästi, jos sen tekee oikean “univaiheen” aikana. Tällöin lapsi herää helposti kun laittaa vähän valoja ja puhelee. Tosin en tiedä kuinka perillä päiväkodin henkilökunta on unirytmeistä tai miten hyvin niitä voi edes henkilökunnan vähyyden vuoksi noudattaa?
Meillä taas vain positiivisia kokemuksia! Tyttö kun lopetti päiväunien nukkumisen kotona (n. 2v.) niin sai tehdä sen päiväkodissakin! 🙂
Joka päivä uniaikaan jokainen lapsi käy rauhoittumassa ja kuuntelee sadun sekä unilaulut ja saa sitten nousta ja siirtyä esim. askartelu tms. ohjattuihin toimintoihin jos uni ei tule. Tämä ollut lastenhoitajien mukaan käytäntö mikäli asiasta on vanhempien/huoltajien kanssa sovittu.
Viimeaikoina tosin meidän tyttö on muutamia kertoja “nukahtanut vahingossa” kuten haluaa itse asian ilmaista. 😉
Itse en hyväksy tätä ns.”pakkonukuttamista” enkä sitä että lapsi pakotetaan makaamaan hiljaa 1-1,5h toisten nukkuessa, aika on liian pitkä pienelle lapselle kun se joskus tuntuu itsellekkin liian pitkälle. Tämä aika siis vielä sen päälle että sadut yms. on jo hiljaa kuunneltu, yhteensähän siitä tulee jo kolmatta tuntia…
Ymmärrän toki että aina resurssit ei riitä ohjatun toiminnan järjestämiseen ja siksi lapsiryhmä on helpompi huolehtia sen ollessa samassa tilassa mutta työajan porrastuksilla tämäkään ei olisi ongelma.
Nimenomaan… aivan liian pitkä aika makailla pienelle lapselle jos tätä ei nukuta.
Edellisessä päiväkodissa painittiin tämän ongelman kanssa.
Tyttö oli kotona lopettanut päiväunet 2 vuotiaana, kun oli vielä kotihoidossa. Päiväkodin aloitti 3,5 vuotiaana, jolloin oli pakko alkaa nukkumaan. Päiväkodinjohtaja oli sitä mieltä, että älyllinen kehitys kärsii, jos ei nuku päivällä.
Melkein päivittäin tuli palautetta, kun nukkarissa ei osaa käyttäytyä. Jos sitten nukahti hetkeksikin illalla uni tuli vasta 11 aikaan. Aamulla taas herätys vähän kuuden jälkeen. Ja unirytmit ihan pielessä 🙁
Nykyisessä päiväkodissa voi valita onko “lepääjä” vai “nukkuja”. Lepääjät kuuntelevat satuja ja sen jälkeen saavat touhuta hiljaisempia puuhia. Perheen omat rytmit pysyvät kunnossa.
Ihan mahtava systeemi.
Nämä käytännöt taitavat kulminoitua päiväkodinjohtajaan?
Jos haluaa saada organisoitua tämän niin se varmasti on mahdollista.
Mahtavalta kuulostaa tuo systeemi lepääjä ja nukkuja. Voisi olla kaikissa päiväkodeissa. Peukku sille.
Meidän tyttö tykkää päiväunista vaikka on kolme vuotta. Me ollaan oltu vain tuon yhden yksityisen pkn asiakkaita, mutta siellä ollaan kyllä superjoustavia levon suhteen. Pienimmät saa nukkua jopa kahdet päikkärit, tarvittaessa nukutetaan omiin rattaisiin (eli aamupäivöunet ja ip unet). Jos lapsi ei halua (tai vanhemmat kieltää) nukkua unia, hän on nukkarissa 15 minuuttia “rauhoittumisajan”. Ei ole tullut kysyttyä että onko pakko maata, kun oma tyttö tosiaan vetelee niitä unia. Meillä hoitopäivä on 8.20-16.20 ja iltaisin mennään nukkumaan vaille 9. Aamulla herätään 7.30.
15 minuutin pakkomakuu vielä menisi, mutta yli puolituntia jopa tunti makailua hiljaa pimeässä huoneessa on liikaa. Kuten kirjoitin ja joku muukin täällä, väkisinkin nukahtaa vaikka ei väsyttäisi.
Oletko miettinyt, että voisit ottaa itse asiaan positiivisemman asenteen lapsen edessä. Lapset ovat erilaisia, mutta eihän tuo tunti ole edes pitkä aika makoilla, rauhoittua ja ihan oppia olemaan hetken ilman mitään ylimääräistä häiriötekijää. Sekin on taito. Ja lisäksi uskoisin, että lepohetken aluksi saattaa olla unisatu tai ainakin musiikkia taustalla. Kannattaa unohtaa tuo, että on pakko nukkua. Siihen ei kukaan kykene. Ja toisekseen, lapsi ei nukahda tylsyyden vuoksi.
Kyllä meillä ainakin nukahtaa lepoajan lopulla. Ja ei siitä nyt olekaan kyse nukahtaako vaiko ei, vaan siitä, että se ahdistaa lasta. En ole yhdellekään lapselleni puhunut negatiivisesti päiväkodin mistään toiminnasta, en ennen enkä jälkeen sen kun he ovat alkaneet päiväunista ahdistua.
Niin, tarkoitin että jos lapsesi ahdistuu tästä tunnin päivälepoajasta, niin tehän voisitte sitä kotona harjoitella ja tehdä asiasta positiivisen ja iloisen asian. Näin se olisi ehkä päiväkodissakin toiminto muiden joukossa. Ja tarkoitin, että virkeä terve lapsi harvoin nukahtaa tuossa ajassa, että jospa lapsi kuitenkin on väsynyt. Päiväkotimaailma kun kuitenkin on tapahtumaa, oppimista ja aktiviteetteja täynnä vaikka se ei aina ulkopuolisen silmin siltä näytäkkään
Emme ota päiväunia enää omaan arkeemme. Muutoin muut lapset menisivät illalla klo 20-21 nukkumaan ja tämä päiväuni sankari kukkuisi puolilleöin. Ei siinäkään järkeä olisi. Näillä nyt mennään… onneksi päivähoitoa on niin vähän.
Viisi vuotias esikoinen ei koskaan ole ollut nukkujatyyppiä ja päikkärit jäivät pois jo reilun vuoden ikäisenä. Hyvät yöunet ovat riittäneet. Kun päiväkoti pakotti rauhoittumishetkeen riisumaan päällysvaatteet pois ja painamaan pään tyynyyn niin hän alkoi oireilemaan fyysisesti. Päänsärky ja pahaolo johti siihen ettei päiväkotiin enää halunnut edes lähteä. Kun käsketään olla hiljaa ja silmät kiinni tunnin verran niin tottakai siinä nukahtaa, halusi tai ei. Viisivuotiaalle se tärkein uniaika on yöllä ja päiväkotien käytäntö kankea ja vanhanaikainen, kaukana “perhelähtöisyydestä.” Rauhoittuminen on hyvä mutta sadun jälkeen pitäisi päästä jatkamaan hiljaa leikkejään. Joku vertasi päiväkotipäikkäreitä mm. syömiseen mutta se tuskin on samassa määrin vaihteleva käytäntö perheissä kuin päiväunet.
Niin tai ulkoilu, niitä asioita tekee jokainen lapsi (tai ainakin pitäisi). Nukkuminen päivällä puolestaan ei ole tarpeellista jos unimäärä täyttyy jo yöllä.
Olen perhepäivähoitaja. Lounaan jälkeen menemme kuuntelemaan satua. Lapset jotka eivät nukahda 30 minuuttiin saa nousta. He sitten tekevät esim.”pöytähommia” Ja antavat kavereille unirauhan. Olen sanonut vanhemmille, jos lapset nukahtavat puolen tunnin aikana, silloin he ovat unensa tarvinneet.
Tuo on jo inhimmillisempi aika lapselle makoilla tekemättä mitään. Vaikka minusta lyhyempikin aika riittäisi.
Moi.
Pliis, menkää edes viikoksi töihin päiväkotiin. Ryhmissä on niin valtava resurssipula että ei ole mahdollista antaa yhtä hoitajaa vain sun JormaJustiinalle jota ei huvita hetkeä lepäillä.
Oletko ajatellut, että mekinn teemme 8 tunnin päiviä ja ainoa hetki päivässä, milloin SAATAMME keretä käydä pienellä tauolla on nukkariaika? Toki aina emme, sillä sinä aika on palaverit ja paperityötkin tehtävä.
Mutta ei lapsia ole tehty samasta muotista, eikä perheiden aikatauluja. En ole syyttänyt päiväkodin henkilökuntaa, vaan koko systeemiä. Uskon, että teillä on kova kiire, mutta se ei varmasti ole lasten vika? Kyse ei ole siitä, että lapsi ei halua nukkua, vaan siitä, että tunnin makailu virkeänä ahdistaa lasta ja tästä syystä päiväkotiin mennään itkien. Näitä lapsia näyttää olevan aika paljon. Miksi koko ryhmän pitää mennä sen mukaan miten joidenkin lasten rytmi menee?
Ikvää kyllä päiväkodin resurssit ei vaan riitä siihen että yks hoitajista jäisi osan lapsista kanssa toiseen huoneeseen. Hoitajien on myös tehtävä paperi hommia ja tiimipalavereja yms. Ja ennen kaikkea pidettävä se ainut lyhyt alle 20 min tauko 8-9 tunnin työpäivän aikana.(tietäisittepä miten helvetin rankkaa työtä lastenhoitajan työ päiväkodissa on, siihen päälle helvetin hankalat vanhemmat jotka vaativat mahdottomuuksia kullannuppusensa hoitoon)Suurin osa lapsista kuitenkin nukkuu ja tarvitsee päiväunet. Kenenkään ei ole pakko nukkua, mutta on rauhotuttava lepäämään. Ikävä kyllä nämä jotkut jotka eivät suostu rauhottumaan vaan huutavat, pilaavat muiden päiväunet, kuten mun 4.5v pojan unet(joka ehdottomasti tarvitsee vielä päiväunet tai muuten ilta on yhtä huutoa, kiitos sen yhden päiväunilla päiväunilla huutavan lapsen). 3-4 vuotiaista kuitenkin se 19 lasta nukkuu ja ne 2 vaan ei nuku. Niistä 19 toista lapsesta 10 tarvitsee pään silittämistä rauhoittuakseen ja 9 nukahtaa itsekseen. Ja mun lapsi on juuri se joka tarvitsee sitä silittelyä, mutta resurssit ei riitä siihen. 1 hoitaja on sitten yhden huutavan lapsen kanssa toisessa huoneessa, 1 tauolla ja 1 loppujen kanssa nukkarissa. Hyvällä tuurilla nukkarissa myös ryhmän mahdollinen avustaja tai opiskelija. Että miettikääpä miksi ei ole mahdollista pistää näitä paria nukkumatonta lasta eri huoneeseen päiväunien ajaksi?
Esimerkiksi minun poikani on mielestäsi varmaankin sellainen joka unta tarhassa tarvitsee, koska nukahtaa silittelyyn päiväkodissa. Totuus on kuitenkin se, että lapsi EI ole tarvinnut päiväunia enää yli vuoteen. Hän itkee jo edellisenä iltana kun pitää lähteä aamulla tarhaan. Nimenomaan lepohetki ahdistaa poikaa. Eikä kiltti ja arka poikani todellakaan reuhaa siellä lepohetkellä, vaan nyyhkyttää sängyssään. Päiväkodin henkilökunta on häntä silitellyt sitten lepohetkellä ja siihen nukahtaa. Rytmi loppupäivän ihan sekaisin.
Minusta on ihan hyvä, että tästä ongelmasta puhutaan. Vaikka resurssit eivät riitäkään asian muuttamiseen, niin voi siitä silti puhua ja ehkä jotkut päiväkodit keksivät tähän ongelmaan ratkaisun mikä onnistuisi näillä resursseilla…
On helppo muuttaa käytäntöjä, jos on halua. Omassa päiväkodissani onnistui.
Sitä minäkin mietin.
Jonna-Emilia, ymmärräthän myös miten erilaisia päiväkotipäivät lapselle on verrattuna kotipäiviin. Useat lapset nukahtavat päiväkodissa ja tarvitsevat sitä unta, mutta kotona ei. Sosiaalisia kontakteja saattaa olla 60 yhden päivä aikana, leikkiä, laulua, askartelua, 2 ulkoilua, jonotusta, hupsutelua, loruttelua, satuja, nahjausta, opettelua jne jne.. Kotona päivä saattaa koostua näistä asioista, mutta lapsi saattaa olla yksinään ainoa lapsi vanhemman kanssa kun isommat ovat koulussa / eskarissa. Menepä yhdeksi päiväksi lapsesi kanssa sinne päiväkotiin (nehän ovat kaikille avointa toimintaa) ja seuraa lapsesi vireystilaa koko päivän. Mieti sitten uudestaan tarvitseeko lapsesi lepoa vaiko ei. Päivälepo (huom se lepo!) päiväkodissa on ensisijaisesti lapsia varten. Kannattaa myös miettiä omaa suhtautumista lapsen kertomaan päiväunista / -levosta. Miten suhtaudut? Sallitko lapselle levon / unen? Itkeekö lapsesi päiväkodissa sängyssä, koska kokee, että ei saisi nukahtaa?
Olen itseasiassa ollut seuraamassa muutaman päivän päiväkotipäivää (vanhimman lapseni kohdalla). Eikä siellä ainakaan oman lapseni siellä ollessa niin kummasti ohjelmaa ole. Kun lapsi menee päiväkotiin, he heti ulkoilevat. Ulkona ei ohjattua toimintaa, joten sama meno kuin kotona. Tämän jälkeen menevät syövät ja menevät nukkumaan. Nukkumisen jälkern hetki leikkiä tai sitä ohjattua toimintaa ja taas ulos. Sitten lapsi jo haetaankin. Ja pitää muistaa, että en ole toivonut päiväunien kieltämistä niiltä jotka sitä tarvitsevat, vasn toisen vaihtoehdon antamista niille jotka sitä eivät tarvitse.
Voisitteko ajatella lyhentää yöunia hieman, ja aikaistaa hellästi aamua, jolloin lapsi olisi valmiimpi lepohetkeen puolilta päivin? Harvoilla työssäkäyvien vanhempien lapsilla on mahdollisuutta nukkua 14 tunnin yöunia, sillä useimmat lapset ainakin meidän päiväkotiin tulevat kahdeksaksi, eli lapset heräilevät matkasta riippuen seitsemän aikoihin. Näin ollen nukkumaan pitäisi mennä jo viideltä, jos mielisi nukkua 14 tuntia.
Olen samaa mieltä kanssasi, että pakkoa ei saa olla nukkua, mutta noin puolen tunnin lepohetki on minusta kaikille aivan paikallaan, jos osan siitä ajasta hoitaja lukee satua tms.
Ärsykkeitä on päiväkodissa huomattavasti kotia enemmän, ja lepohetki/rauhoittuminen pk:ssa erityisen tärkeää lapsen kehitykselle.
Olisi se varmaan mahdollista, mutta koska päiväkotipäiviä on vain kaksi viikossa, niin en halua niiden vuoksi pistää koko viikkoamme uusiksi. Olemme kaikki aamu-unisia ja aikaiset aamut eivät sovi meille. Monesti oma työni myös loppuu todella myöhään, joten aikainen herääminen ei tule kyseeseen siksikään.
Ehkä teidän kannattaisi ottaa hoitaja kotiin jos oletatte noin yksilöllistä palvelua. Toiveenne ovat aika lailla arjen realismin kanssa ristiriidassa.
En nyt tiedä. Se mitä olen muiden vanhempien kanssa jutellut, niin en ole huoleni kanssa ainut. Eihän mikään muutu jos ei ikinä suuta avata. Tilanne nyt ei ole meille mikään maailmanloppu. Kyseessä on pienin lapsistamme ja muutosta tuskin tulee järjestelmään enää hänen aikanaan. Mutta ei se asiasta puhuminen hukkaan mene, jos tulevaisuudessa tähän saataisiin muutosta muille lapsille.
Tälläkin kuten monella kolikolla on kaksi puolta. Osa vanhemmista pystyy hakemaan lapsen ennen päivunia, kaikki eivät. Lapset ovat tosiaan joka päivä levon tarpeessa ja siksi lepohetki on kaikille tärkeä. Täytyy muistaa myös se, ettei ketään väkisin nukkarissa pidetä, mutta aina ei voi päästää lasta heti herättyä pois, sillä resurssit ovat pienet. Kannattaa myös meittiä, pystyykö kotona muuttamaan lapsen rytmiä niin, että lepohetkellä rauhoittuminen olisi mahdollista?
Ei meillä ainakaan olisi järkeä kahden hoitopäivän vuoksi pistää koko viikkoa uuteen uskoon.
3 vuotias ehkä hyötyisi enemmän viikottaisesta aamupäivä hoidosta. Näin mahdollisuus paremmin saada hyöty varhaiskasvatuksesta. Tulisi sitten kotiin nukkumaan tai ei ei.
En minä kuitenkaan raaski viedä lasta päiväkotiin aamupäivällä jos itse menen vaikka klo 13 töihin. En näkisi niinä päivinä lastani yhtään. Haluan kuitenkin viettää aikaa lasteni kanssa niin paljon kuin mahdollista.
Jos lapsi nukkuu 12-14 tuntia yössä ja käy päivähoidossa vanhempien ollessa töissä. Päivän pituus voi olla päivähoidossa n.7-10 tuntia. Milloin lapsi saa laadukasta aikaa iltaisin vanhempiensa kanssa?
Omat lapseni nukkuivat päivähoidossa ja pidin päiväunista kiinni niin kotona kuin päiväkodissa.
Onko ongelma loppujen lopuksi se ettei vanhemmat jaksa rytmittää lapsen päivää lapsen mukaan. Vaan jätetään päiväunet ajoissa pois, että lapsi illalla nukkuu ajoissa ja vanhemmille jää laatuaikaa.
Meillä lapset menevät nukkumaan 20-21. Heräävät 08-09. Arkena siis näin. Viikonloppuna nukkuvat pidempään. Päiväkoti 9-16. Eli aikaa vanhempien kanssa 16-20 tai 16-21. Aika hyvin minusta. Erityisesti kun hoitopäiviä on vain 2 viikossa, eli 5 päivänä näkee vielä enemmän. Tätä juuri tarkoitan, että perheitä on erilaisia, toiset eivät vie lapsia tarhaan seitsemäksi.
Monet lapset, omanikin, eivät kotona enää tarvinneet päiväunia mutta päiväkodissa usein nukahtivat, koska päivät ovat rankempia päiväkodissa. Meteli ja jatkuva sosiaalisuus isossa ryhmässä rasittaa ja jokainen tarvitsee pienen hiljaisen hetken kymmentuntisenkin hoitopäivänsä aikana. Lapsille luetaan satu ja sen jälkeen kuunnellaan rauhallista musiikkia hetki. Sitten ne jotka eivät nuku, nousevat leikkimään ja nukahtaneet saavat levätä. Hetkestä ei tule ahdistusta, kun tietävät ettei ole pakko nukkua. Meillä ei pidetä kahvitaukoja vaan kahvit juodaan lasten läsnäollessa. Esim.esikoululaisille voi selittää että heidän aivonsa ja lihaksensa kaipaavat lepoa toimiakseen paremmin.
Lepo on hyvä, mutta paine nukkumisesta ei. Ja jos päiväkoti tosiaan alkaa lapsella vasta yhdeksältä niin vajaan 3 tunnin päästä pitäisi jo nukkua.
Eihän siinä, jos vain olisi joskus tulevaisuudessa mahdollista järjestää. Tällä hetkellä etenkin julkisten päiväkotien resurssit ovat sellaiset, ettei tuollaiseen jaotteluun ole mitään saumaa. Kuvittele vielä vuoropäiväkoti, jossa ryhmän työntekijöiden aamu-ja iötavuorolaiset saattavat vaihtaa vaan moikat ja se siitä sen päivän näkemisestä. Kuka niitä valvojia siis vahtisi? Toisekseen itse näkisin, että esim. 3-v ei oikein vielä osaa määritellä sitä tarvitseeko hän tiettyinä päivinä lepoa ja toisina saisi olla valveilla. Esim. Jumppapäivänä lähes kaikki ryhmän lapset nukkuvat… Lepohetki on lapselle todella tärkeä hetki päiväkotipäivää edellisissä kommenteissa mainittujen seikkojen vuoksi ja voin sanoa, että 15 lasta valoisassa huoneessa lukemassa kirjaa ei ole sama kuin yksi lapsi yhden aikuisen valvomana-siitä on lepo kaukana! :/ Meillä on lepohetken jälkeen hiljaisia hommia noin tunti ennen välipalaa eikä niihin todellakaan kuulu leikit, ne ei nimittäin pysy kovin hiljaisina. Pöytähommia siis. Minusta on harmillista, että niin kovin monella vanhemmalla ei ole kovinkaan paljon tietoa siitä oikeasta päiväkodin arjesta (en siis viittaa sinuun, vaan yleisesti) ja odotukset ja vaatimukset on joskus aika korkealentoisia… Me työntekijät kuitenkin teemme parhaamme niillä resursseilla,mitä meille tuolta norsunluutorneista annetaan.
Resurssipulastahan tässä on kyse, se on totta. Olen kuullut osan hoitajistakin kannattavan sitä, että kaikkien ei pitäisi mennä nukkumaan.
Yli 20 lapsen ryhmissä on mahdotonta seurata jokaisen lapsen yksilöllisiä univaiheita ja herätellä tai pidellä hereillä juuri tiettyihin perheelle sopiviin aikoihin. Helpointa on koittaa mukauttaa lapsen kotirytmiä niin, että se kävisi mahdollisimman mukavasti yksiin päiväkotirytmin kanssa (etenkin jos lapsi on päiväkodissa viitenä päivänä viikosta).
Varhaiskasvatus on ryhmäkasvatusta, ei voida olettaa, että jokaisen perheen yksilöllisiin tarpeisiin voitaisiin vastata. Ryhmälle luodaan mahdollisimman hyvin kaikkia lapsia palvelevat rakenteet, ja kun ryhmä toimii, voivat lapsetkin hyvin.
Joissain päiväkodeissa tuo nukkujiin ja lepääjiin jakaminen toimii, mutta tämä riippuu paitsi henkilöstöstä myös tähän sopivista tiloista. Edellisessä päiväkodissani ryhmälläni oli käytössä ruokailutila ja yhdistetty lepo- ja leikkihuone. Kun siirryimme lepohetkelle, tuli siivooja siivoamaan ruokailutilaa (vaikkei olisikaan tullut, ei siellä olisi voinut lepohetkeä järjestää). Ratkaisumme oli ottaa kaikki yhtä aikaa sänkyihinsä, lukea satua puolisen tuntia ja levätä vielä hiljaisuudessa tai musiikkia kuunnellen puolisen tuntia (tässä vuorotellen kaikkien tauot ja jos hyvin kävi, ehdin pitää osan työehtosopimuksen mukaisesta suunnitteluajastanikin), minkä jälkeen hereillä olijat saivat nousta hiljaisiin leikkeihin. Vanhemmilta tuli sitten toiveita: osa lapsista ei olisi saanut nukahtaa (usein he nukahtivat jo sadun aikana ihan itsestään – ja jos ei, niin iltapäivällä se kyllä näkyi), osan olisi pitänyt ehdottomasti nukahtaa (heitä ei tuntunut usein edes väsyttävän) ja osa olisi pitänyt herättää puolen tunnin, osa 45 minuutin, osa tunnin ja osa puolentoista tunnin päästä. Laske siinä sitten, että moneltako lapsi 1 nukahti ja kauanko saikaan nukkua, milloin lapsi 2 nukahti jne. Jos näitä ei noudattanut, meni kuulemma kaikilla kotirytmit ihan sekaisin. Näitä noudattamallahan meidän iltapäivä olikin sitten kaikenlaisten listojen kirjoittamista (kuka nukkui mitenkin, kuka herätetään milloinkin) ja kelloon katsomista. Ymmärtänette, ettei tämä vaan voi toimia näin.
“Pakkonukutus” on asia erikseen (mitä se edes on?) ja 2 tunnin pakollinen lepohetki tietysti liian pitkä.
Kauhean vaikealta kuulostaa? Vaikka kyse olisi vain kahdesta ryhmästä. Lepäävät ja nukkuvat. Mennäänhän uloskin kahdessa ryhmässä? Sehän rauhoittaa toimintaakin kun kaikki ei ole samassa tilassa.
Kaunis ajatus, ja kiva kuulla että toimii joissain päiväkodeissa. Mieti nyt kuitenkin, että kun ryhmässä on 3 aikuista ja toivot, että 2 heistä on lapsia valvomassa ja tuo kolmas ehkä valvoo osa-aikaista lasta / tekee lapsiryhmän ulkopuolisia töitä niin milloin nuo työntekijät saavat taukonsa? En tarkoita että aikuisten tauot olisivat tärkeämpiä kuin lasten huomiointi, mutta tämä näkökulma on työntekijän puolelta katsottuna myös tärkeä huomioida 🙂
Eikö tauot voisi pitää muina ajankohtina? Esimerkiksi ulkoilun aikana? Siellä hoitajat usein yhdessä ringissä muutenkin seisoo, niin haittaisiko tuo jos muutama olisi aina vuoronperään tauolla? Tai sisäleikkejen aikaan? Jos lapsilla hyvät leikit menossa, niin ei siinä kovastikaan aikuisia tarvitse. Tosin en ole päiväkodissa työskennellyt, että käytännössä en tiedä miten toimisi.
En nyt ihan tarkkaan muista “jakoa” miten menee mutta lain mukaan tiettyä lapsimäärää kohden pitää olla tietty määrä aikuisia (olisko alle 3vuotiaiden kohdalla että 1 aikuinen/4 lasta). Jos esim ulkoilemassa on koko ryhmä,niin se aikuisten ja lasten suhdeluku on “laiton” jos yks aikuinen lähtee tauolle..
Totta, tuota en muuten ajatellutkaan.
Taukoja EI pidetä lasten toiminnan aikaan. Suhdeluvut eivät salli, mutta minä en opettajana sallisi sitä muutenkaan. Toiminta-aikaan ollaan lasten kanssa, myös silloin kun leikit sujuu. Lasten hereilläoloaika käytetään heidän kanssaan olemiseen (mukana leikeissä, ohjaamassa toimintaa, havainnoimassa…) – jokainen hetki on pedagoginen hetki. Kyse ei ole pelkästään edes turvallisuusasia (toki sitäkin), vaan kyse on myös varhaiskasvatuksen laadusta. Henkilökunta ei ole siellä vahtimassa lapsia, vaan he ovat hoitajia, kasvattajia ja opettajia.
Meidän viisivuotias vilkas poika ehkä tarttisikin ne unet päiväkodissa,
mutta ei vain nuku niitä. Miten ihmeessä saat pojat nukkumaan noin pitkät
yöunet ? Meillä unet on max. 9 – 10 h, tällä hetkellä voi mennä vähemmänkin.
Ulkoilut, rutiinit, kaikki muu ok. Poika on aina nukkunut liian vähän.
Tavallaan olen jo sen hyväksynytkin, asia ei muutu, vaikka tekisi mitä.
Aamut on alkanut kellojen siirron jälkeen jo n. 5 – 5.30, eli vähän työssä
käyvää äitiä väsyttää.
Varmaan jotain unigeeni juttuja, kovin ollaan nukkuvaa sakkia vanhemmatkin. Ei vaan, meillä on sattunut oleen miehen työaikojen vuoksi mahdollisuus lapsilla aina nukkua pitkään aamulla, niin siitä se rytmi varmaan jää. Arvaa vain kuinka vaikeita on kasin aamut koululaisille.
En tiedä montako huonetta teidän päiväkodeissa on, mutta meillä ei ainakaan ole kuin ” nukkari” ja se ruokahuone joka on pestävä ruokailun jälkeen. Mihin ne kaksi ryhmää oikein sijoitettaisiin. Ja kun ne lapset eivät vaan istu hiljaa sohvalla lukemassa kirjoja, tulepa hetkeksi kokeilemaan. Ei yleensä edes se rauhallinen kultamussukka.
Minulla oli töissä juuri tilanne jossa olin klo 12-14 yksin 21 lapsen kanssa. Sijaisia ei saa ja ihmisillä on työaika. Eli ei paljon muuta mahdollisuutta kuin pitää kaikki lapset kaksi tuntia yhdessä huoneessa. Valitettavasti. Ja tämä ei ole mitenkään harvinaista missään päiväkodeissa, takana kuitenkin 20 vuoden työura, eli monta taloa on nähty.
No se nukkari ja sitten juuri se tila missä syödään ja askarrellaan. Niillä tuoleilla voisi esim selailla kirjoja? Välillä tuntuu, että yksinkertaisista asioista tehdään tahallaan vaikeita.
Ai lapsiryhmä lukee hiljaa itsekseen kirjoja tuoleillaan, samalla kun siivooja pyyhkii pöytiä ja lattioita, nostelee tuoleja jne.?
No mielestäni on hitusen outoa jos lastenhoidon ammattilaiset eivät saa lapsia lukemaan/selailemaan kirjoja ilman suurempaa huutoa. Edelleen tuntuu, että asiasta tehdään tahallaan hankala.
Oma kokemukseni rajoittuu päiväkodissa aikanaan toistuvasti sijaistamiseen. Kyseessä oli pieni päiväkoti – olikohan vähän alle 20 lasta +- muutama ja LTOta 3, sekä avustaja ja ajoittaiset harjoittelijat. Itsekin sellaisena siellä ensimmäisen kerran toisen alan opintojen yhteydessä. Tilatkin rajoittuivat leikkitila/nukkariin ja ruokailu/askartelutilaan. Siellä kaikki menivät päikkäreille lepäämään/rauhoittumaan, mutta kyllä se ruokailutila kerettiin saamaan puhtaaksi puolessa tunnissa ja isot lähtivät toiseen tilaan touhuamaan. Kuten sitten heräilevät pienetkin. Ei me pahemmin lakisääteisiä taukoja siellä pidetty. Juotiin kahvia askartelujen lomassa ja syötiin lasten kanssa. Homma toimi!
Niin, aika harvassa muussakaan työpaikassa kahvitaukoja muuten kun seisten ja vauhdista ehditään pitämään.
Jokaisen vanhemman tulisi luottaa siihen että pk:ssa tedään töitä niin hyvin kun niillä resursseilla on mahdollista. Liian monessa paikassa henkilökunnalla on kiire ja tuo kahden ryhmän järjestäminen mahdotonta. Ps. Lto ja lh ei ole “täti”, sinuakaan omassa työssäsi tuskin kutsutaan naiseksi/tytöksi/tädiksi.
Tuota tädittelyä jo pahoittelinkin tuolla aikaisemmin. Minua sanoo asiakkaat töissä “reksiksi ja johtajaksi”. Ei nekään mitään herkku nimityksiä ole ????
Hmmm, iki-ihana päivälepo…. joka tuntuu hyvältä vasta reilu 35v:na ????. Tuo on totta,että reilua ei ole pakko makuuttaa tunti tolkulla, mutta sekin on totta, että päiväkodin meno ja meininki väsyttävät niin lasta (kuin siellä töissä käyvää aikuistakin).
Monessa kommentissa on tullutkin ilmi, että melkoinen haaste on käydä ‘lakisääteisellä’ kahvitauolla tai pitää edes pikapalaveria tai saati siivota ruokailusta tulleita sotkuja ellei ole edes pientä lepotaukoa.
Olen ollut parissa kymmenessä päiväkodissa kohta 20v ajan. Olen nähnyt ‘pakko paikallo-oloa’, vapaata kirjankatselu lepohetkeä, jne. Hurjinta oli mielestäni se, ettei 2v saanut mennä sänkyyn nukkumaan, vaikka nukahteli istualteen pystyyn opiskelijaan (minuun) nojautuen (vanhemmat olivat kieltäneet, niin häntä ei sitten nukutettu).
Hyvä, että aiheesta keskustellaan!!! Ja nykyisin yritän omassa työpaikassani mahdollistaa ainakin sen, ettei ‘pakko’ lepohetki ole liian pitkä. Usein se on n. 45min, johon sisältyy satua n. 30min ja musiikkia sen jälkeen. Toki, eskareilla saa olla ihan omat systeemit (ulkoilua, satuhetki….).
Parhaiten lepohetken joustavuus on toteutunut, niissä päiväkodeissa, joissa on parin ryhmän lapset sijoitettuna ‘samaan tilaan’ ja kun nukkuvien valvojaksi riittää yksi aikuinen. Toki tällöinkin satuhetki täytyy olla eriytettynä väliseinällä. Tällaisessa tilanteessa onnistuisi mainitsemasi eriyttäminen mainiosti. Harmillista vaan, että kaikissa päiväkodeissa tilaratkaisut eivät tue tätä.
Omat vanhemmat lapsenikaan eivät yleensä kotona nukkuneet, mutta saattoivat silti päiväkodissa nukkua unet. Toki haastetta oli adhd neidin rauhoittuminen päiväkodissa eli hyvin ymmärrän vilkkaan lapsen ‘ahdistuksen’ sekä äidin että päiväkodin open näkökulmasta.
Kiitos asiallisesta ja perusteellisesta vastauksesta. Minustakin asioista puhuminen on vain hyvästä. On varmasti kaikille osapuolille hyödyksi, että lapsilla olisi hyvä olla päivähoidossa. kamalalta kuulostaa tuollainen lapsen väkisin hereillä pitäminenkin. Luulisi, että lapsen hyvinvointia kaikki toivoisivat.
Meillä esikoisen päiväkodista alettiin yhteen aikaan soitella aina lounaan jälkeen, että lapsi on kipeä ja täytyy tulla hakemaan kotiin. Kotona ei sitten sairaalta kuitenkaan vaikuttanut. Ihmettelin kovasti ja Aloin sitten selvittämään asiaa tytön ja päiväkodin hoitajien kanssa ja selvisi että hän on joutunut makaamaan päiväunien aikaan välillä kaksikin tuntia hiljaa paikallaan, vaikka uni ei olisi tullut. Lapsi koki tuon todella ahdistavana. Samat selitykset silloinkin tuli, että hoitajien täytyy tehdä sitä ja tätä ja lasten täytyy levätä jne..
Nyt kuitenkin nuorimman lapsen päiväkotiuran aikana käytännöt on onneksi kokonaan muuttuneet. Enää ei tarvi edes levätä, jos ei väsytä. Toki pieni rauhoittumishetki lapsilla on. Kesällä osa porukasta mm. Ulkoili sillä aikaa kun osa nukkui päiväunia.
Uskoisin, että asioita on mahdollista järjestää monella tavalla, jos vaan halua on. Monessa päiväkodissa on kuitenkin useamman ikäisiä lapsia ja useampia eri ryhmiäkin hoitajineen.. Jos vaikka kahdenkin ryhmän lapsia yhdistää niin että nukkujat nukkuu toisen ryhmän tiloissa jo loput valvoo toisen ryhmän tiloissa tms..?
Minua alkoi huolestuttamaan tämä aihe nyt vielä enemmän kun olen saanut täällä näitä kiukkuisia vastauksia päiväkidin työntekijöiltä. En ole aijenmin ajatellut, että vika olisi heissä vaan juurikin resursseissa ja järjestelmässä. Mutta enää en ole niin varma, kovin on kiukkuisen oloisia hoitajia…
Olen erityisryhmässä. Meillä Kaikki aikuiset on KOKO lepoajan kiinni nukkarissa, joten erityttämiselle ei ole mahdollisuutta. Ryhmästä 1 lapsi ei nuku! Joskus muutenkin ottaa kupoliin tämä- lepohetki kun olisi yksi AINOA mahdollsiuus hoitaa niitä PAKOLLISIA Ylhäältäpäin annettuja tehtäviä ( jos siis joku ryhmän vaativista lapsista on Pois ) !!
Niin ne resurssit on mainittu kyllä monta kertaa ja ollenkaan en niitä minäkään vähättele.
Kuulostaa hirveältä tuo tunnin makuuttaminen,jos ei nuku…korkeintaan 1/2 tuntia mun mielestä. Ja kyllä voi jakaa lapset nukkujiin ja lepäileviin…Olen itse ollut töissä sellaisesa päiväkodissa,ja myös jokaisen perheen toiveet otettiin huomioon..osa aika lapset ovat niin vähän aikaa muutenkin pk:ssa niin miksi se pitäisi tuhlata nukkumiseen? Vanhemmilla on täysi oikeus valittaa jos oman lapsen yksilöllinen hoito ei toteudu,terveisin lastenhoitaja joka tekee työtään lasten hyväksi,ei minua haittaa yhtään jos “joudun” olemaan heidän kanssaan jotka ei nuku päikkäreitä,silloin keksitään jotain kivaa tekemistä ..yhdessä ja vanhempien toiveiden mukaisesti. Ja ne lapset jotka tarvitsee vaikka kahdet päikkärit on myös ok…se on vain järjestelyistä kiinni,kyllä pystyy jos haluaa,turha vetää mitään resurssipuheitä siihen..uskaltakaa varhaiskasvattajat ajatella uudelleen ja uusin silmin
Ihana vastaus!!!!! Voisitko tulla meidän lasten päiväkotiin??? Olen jotenkin hämmentynyt siitä, miten agressiivisesti osa “päivähoidon ammattilaisista” täälläkin on huudellut kuinka vanhemmat vain vaativat lapselleen sitä sun tätä mahdotonta. Vaikka tässäkin on puhuttu vain siitä, että jaettaisiin kaksi ryhmää, ei mitään sen monimutkaisempaa.
Olisin kanssa sillä kannalla, että ei tarviis mennä sinne nukkariin. Meillä tyttö ei nuku päiväunia tai ei ole enää yli kahteen vuoteen nukkunut kun vaikuttaa hirveesti siihen että ilta venyy sit ihan älyttömän pitkäksi eli saattaa valvoa yli kymmeneen. Ja autappa armias ku aamulla pitää herätä sit välillä klo 6. Teen siis vuorotyötä ja mies reissussa arkipäivät. Niinä päivinä kun ei ole hoidossa ja ei nuku päikkäreitä niin nukahtaa klo 20.
Kyllähän tuo hyvä ja selkeä rytmi on lapsen etu ehdottomasti.
Sinä et halua muuttaa teidän koko perheen rytmiä parin päiväkotipäivän vuoksi, mutta koko päivähoitosysteemi pitäisi muuttaa teidän kaksi päivää hoidossa viettävien, pitkäännukkuvien lastenne takia? Jokaiselle lapselle pitäisi tietenkin myös valmistaa omien toiveiden mukainen aamupala – anteeksi lounas. Ja mielummin vähän myöhemmin kuin klo 11 koska teillähän syödään aamupala vasta niin myöhään….
Ei, ei minkään pidä muuttua minun lapseni vuoksi, vaan kaikkien niiden lasten vuoksi, joille tuo päiväuni on tärkeä (virkeät pois samasta tilasta häiritsemästä)ja kaikkien niiden lasten vuoksi jotka unta eivät tarvitse. Ajattelen asioita paljon useamman lapsen puolesta, kuin vain oman pikku pilttini.
Oletko esittänyt päiväkodille toiveen et järjestelyä muutettaisiin?mitä he vastaavat?Kyllähän tauot ehtisi pitämään jos vaikka luettaisiin 20 min satu ja kymmenen minuuttia lepäiltäisiin hiljaisuudessa jotta ne lapset nukahtaa ketkä unta tarvitsevat. Näin kenenkään ei tarvitsisi kohtuutonta aikaa nukkarissa maata
Ei meillä nyt henkilökohtaisesti mitään suurempaa hätää ole, kun päiväkotia vain se 2 päivää viikossa. Olen maininnut päiväkodissa, että Ollie jännittää unia. Päiväkoditädit lupasivat silitellä Ollieta nukkumaan mennessä ja niin ovat sitten tehneetkin. He varmasti tekevät parhaansa. Koko systeemin pitäisi mielestäni muuttua, näitä lapsia on niin paljon, jotka jännittävät ja stressaavat päiväunia päiväkodissa.
http://www.vantaansanomat.fi/artikkeli/456882-vantaalaisen-paivakodin-pahoinpitelyepaily-syyteharkintaan
Paikallislehden juttu Vantaalaisen pk tapahtumista.
Jos lepoaika on se 45-60min, kannattiko kapinoiva lapsi hapettaa lepohuoneessa? Tossa tuskin muutkaan saivat lepoa. Resurssipulasta on turha vinkua, jos ei väki ja kyvyt riitä, tilanne pitää järjestää niin että se riittää. Ja asenne ei saa olla että “jos ei kelpaa, viekää toiseen päiväkotiin”.
Pahempia mustelmia voi tulla leikkikentällä, joo. Mutta ne on sitten haavereita, lasten nujakointia tms. eikä pelolla hallitsemista sen tahon toimesta, jonka lasta pitäisi suojella ja siitä välittää. Ammattimaisilta vuokravanhemmilta sopii odottaa samaa tasoa kuin omilta vanhemmilta. Ja tässä Vantaan tapauksessahan lastensuojelu ne jo selvitti epäilyistä. Tämähän oli joskus 8kk sitten, että eiköhän siinä ole ehditty jotain tutkimaankin.
Sori off topic, tää ei suoraan koske blogijuttua mutta kylläkin sitä, mikä blogisti kertoi inspiroineen jutun kirjoittamista. Muuten, hyvä blogi!
Juu tuo juttu oli kyllä kamala. Olisin varmaan itsekin vaatinut tutkimuksia jos lapseni kädet olisivat mustelmilla päiväkodin jälkeen. Minun yhdellä pojallani on adhd ja hänelle tuo kiinnipiteleminen oli pahinta mahdollista väkivaltaa aikuisten puolelta. Sekosi vain pahemmin jos joku piti väkisin kiinni.
Olen myös ollut 18 vuotta päiväkodissa ja menohan menee hullummaksi ryhmäkokojen ym. Suhteen. Lastentarhanopettajana ja varajohtajana on puun ja kuoren välissä kaikkien vaatimusten kanssa. Totuushan on se, että siihen lepohetkeen on hlökunnalle järjestetty palaverit niin tiimit kuin yhteiset, toisen ryhmän nukkarista päästämiset puolipvälasten vahti.inen. Yleensä joku lähtee ip pois talosta ( koulutus tai palaveri, johon velvoitetaan osallistumaan). Henkilökunta ottaa lapset vastaan vaikka aamulla jo tiedettäisiin, että vähän on aikuisia paikalla. Henkilökunta ei myöskään saa kertoa vanhemmille arjen todellisuutta. Me kasvattajat emme ole valmistuneet ammattiin sen takia, että kiduttaisimme ja aiheuttaisimme pahaa mieltä lapsille. Itse ainakin haluan olla se tuttu ja turvallinen aikuinen, joka monelta puuttuu. Eskariryhmässä toimimme pääsääntöisesti niin, että nukkuvat kokopvälapset nukkuvat tai nousevat 30min kuluttua. Koska lapset eivät saa olla ilman valvovaa aikuista esim. Oman tiimimme pvänä ei ole mahdollista päästää lapsia yksin pukemaan ja tekemään pöytähommia. Vastuu on pkn, jos jotain sattuu ja sattuuhan sitä. Enemmän ja enemmän on niitä rajattomia lapsia, jotka voivat satuttaa toista kun siltä tuntuu. Joskus puolipvälasten kanssa mennään ulos ja otetaan sinne heränneitä. Näin tehtäessä valitettavasti köy niin, että ulkoileva aikuinen jää pihalle jumiin, koska puolipvälapsia ei haeta ajoissa. Yleensä rytmitys, vuorotoiminnat ym. Porrastus on jaoteltu lasten hoitoaikojen mukaan ja toki ruokailujen mukaan. Siksipä en olekaan tällä hetkellä pkssa, koska se on lasten säilöntää ei sitä laadukasta päivähoitoa, jota virallisesti toitotetaan. Tai on se, riipouen hlökunnasta, johtajasta,aluepäälliköstä, varhaiskasvatuksen linjauksista. Ryhmä, jossa 30 lasta, joista puolet tukea tarvitsevia ja uskokaa pous avustajia toivotaan ja haetaan, niitä saa koko kaupungin tasolla joka alue saman verran vaikka toisella alueella olisi tarve suurempi. Ihanne ryhmä hyvin toimivat lapset, joiden kanssa voi tehdä kaikennäköistä, joiden kanssa voi retkeillä, levätä ulkona satua lukien ovat utopiaa, joskus tämänkin kokeneena.
On se surullista kuulla kuinka vähän on henkilökuntaa päiväkodeissa, vaikka onhan sen tiennyt toki, mutta silti surullista. Olen koko ajan ollut sitä mieltä, että päättäjät säästää väärstä päästä ja esimerkiksi tämä päiväkoti on sellainen paikka mistä ei pitäisi säästää. Ihan lasten ja henkilökunnankin takia.
Arvostan tarhassa työskentelevää henkilökuntaa, mutta toivoisin lapsista vastuussa olevilta aikuisilta enemmän näkyvää protestia hallituksen säästöjä vastaan, lakkoja ym. mielenilmauksia, eikä vaan kilttiä tottelemista (niinhän ne miesvaltaisekin alat lakkoilee heti, kun ehtoja kiristetään, bussikuskit sun muut “tärkeät” alat). Ovet kiinni kun lapsikiintiö on täynnä, eikä aika riitä kaikille! Kyllä vanhemmat hoitaa sen lopun protestin, kun lapsilla ei olekaan tarpeeksi hoitopaikkoja..KAIKKI aikuiset ovat lapsista vastuussa! Vanhemmat voisivat myös enemmän ottaa huomioon tarhan rytmiä ja pyrkiä toimimaan yhteen sen kanssa, kuten herättämällä lapset ajoissa (klo:8 on arkena tosi myöhään), jolloin se lepohetkikin menisi kenties kaikilta helpommin. Ryhmät toki voisi jakaa kahteen, jos jotkut ei nuku aikaisesta heräämisestä huolimatta…Osa-aikaisuudenkin voi käsittääkseni hoitaa täysinä päivinä, jolloin voisin kuvitella rytmin olevan kaikille helpompi toteuttaa… Mikään ei toimi jos kaikki vain valittaa eivätkä tee asioille mitään. Joustoa ja järjenkäyttöä molemmin puolin!
Meillä kolmevuotias ei ole pitkiin aikoihin nukkunut kotona päiväunia, päiväkodissa se kuitenkin on pakollista ja näin ollen arkisin minä useimmiten nukun ennen lasta. Vapaapäivinä lapsi nukahtaa hyvin, ja saan muutaman tunnin omaa aikaa.
Paluuviite: Päivähoidon aloittaminen x 30 | Bebe au Lait | Idealista
Meidän tytöille on sattunut mukava kunnallinen päiväkoti. Kolmevuotias ei ollut nukkunut päiväunia hetkeen, kun aloitti päivähoidon. Muutaman päivän sisällä henkilökunta totesi neidin nukahtamattomuuden, eivätkä makuuttaneeet väkisin nukkarissa. Neiti sai siirtyä toiseen tilaan isompien nukkumattomien kanssa leikkimään rauhallisia leikkejä. Meidän neiti ei todellakaan nukahtanut 1,5 – 2h päiväuniajan kuluessa, eikä hiljaisena tyttönä häirinnyt nukkumaan, mutta kenen etu olisi ollut pitää kiltti tyttö maksamassa sängyssä jopa kaksikin tuntia? Onneksi henkilökunta oli inhimillistä ja järjestelivät asiat kaikille sopivaksi. Mietityttää vaan, miksi tämä onnistuu toisissa päiväkodeissa muttei toisissa. Eiköhän nuo henkilökuntamitoitukset ole kuitenkin samat kaikilla julkisen puolen päiväkodeille.
Meidän pk:ssa oli juuri tällainen virkkujen porukka ja nukkujat. Ja kolme aikuista. En tiedä, miten sen organisoi. Meidän piltti nukahti kahden vuoden aikana kolme kertaa. Ja näinä iltoina meni yöunille 3-v vasta 23.30. Jos ei nukkunut päikkäreitä, nukahti noin 21.00-21.30. Oli muuten aika jäätävää kun nukahti vasta vähän ennen kahtatoista ja olin raskaana ja väsynyt ja tarvitsin itse unta jo klo 22. Meidän lapsi menee klo 08 päiväkotiin. Ei vaan tarvitse niin paljon unta.
Olen itse töissä päiväkodissa, jossa on 3-5 vuotiaiden ryhmä sekä eskarit. Meillä eskarit eivät nuku tai pidä lepohetkeä. 3-5 vuotiailla on kaksi lepparia, toisessa sellaiset jotka todella harvoin nukahtavat ja siellä ollaan korkeintaan puoli tuntia. Toisessa sellaisia, jotka usein nukkuvat. Sielläkin kuitenkin tarvitsee olla max 45min jos eivät nukahda.
Itse ainakin näen lapsille vain hyvänä asiana pienen rauhoittumisen. Olisihan se ihanteellista, jos sellaiset lapset, jotka eivät nuku, oikeasti rauhoittuisivat lukemaan kirjoja. Itse en vain valitettavasti, ainakaan omassa päiväkodissa, voi sanoa että se onnistuisi.
Kaikkeahan voi kuitenkin aina kokeilla! On hienoa jos se jossain oikeasti käytännössä onnistuu.
Organisointi on ihan mahdollista mutta vaatii esim. Useamman lapsiryhmän yhteistyötä ja tilojen ja aikuisten kahvitaukojen miettimistä. Jostain syystä monessa päiväkodissa tämä on vaikeaa. Joku työntekijäni jopa kysyi että koska on sitten aikuisen oma aika….
Vaadi vasun mukaista toimintaa, jos päiväunet eivät lapsellesi ei enää maistu, on täysin kohtuutonta päiväkodin puolelta olla järjestämättä lapsen hyvinvoinnin mukaista toimintaa.
Itse olen eskariryhmässä opettajana ja meillä tällä hetkellä käytäntö, että puoli tuntia huilaavat kaikki. Välillä luetaan koko 30 minuuttia, välillä kuunnellaan musiikkia ja välillä vähän molempia. Toisinaan opetellaan olemaan myös ihan hiljaa ja usein aikuinen silittelee, hieroo pallolla tms. Muutaman nukahtavat päivittäin ja ne jotka eivät, nousevat ja sitten tehdään toinen puoli tuntia pöytähommia ennen välipalaa.
Olen eskareiden kanssa jutellut, että rauhoittumisen opettelu on yhtä tärkeää kuin mikä tahansa muukin eskaripuuha. Hetki hiljaisuutta tekee hyvää kaikille.
Meillä muissa ryhmissä lasten lepohetki kestää noin tunnin ja suurin osa lapsista oikeasti nukkuu. En ainakaan ole kuullut, että kukaan lapsista olisi ahdistunut lepohetkestä suuremmin. Siitä puhutaan lapsille positiiviseen sävyyn, kerrotaan ikätasoisesti miksi se on tärkeää ja mietitään yhdessä lapsen kanssa, miten siitä saisi mieluisemman; vuorotellen saa itse valita sadun, mieluinen unikaveri mukaan, aikuinen silittää jne jne. Aina puhutaan lepohetkestä ja huilaamisesta, ei nukkumisesta tai päiväunista.
Tunti ei oikeasti ole edes kovin pitkä aika, kun siitä iso osa luetaan satua tai jotain mielikuvitusta ruokkivaa rentoutusta. Päiväkotipäivässä on paljon ärsykkeitä ja sitä ei voi verrata arkipäivään kotona.
Meillä jossain vaiheessa kokeiltiin, josko ne jotka eivät nuku olisivat toisella puolella, mutta faktatosi, että lapset eivät edes pöytähommissa pysy riittävän hiljaa. Ongelmaksi nousi myös se, että lapset, jotka eivät olisi halunneet nukkua, mutta tarvitsivat unet, alkoivat kiukutella siitä, että miksi kaikkien ei tarvitse tulla lepohetkelle. Lapsi kun ei itse pysty arvioimaan unentarvettaan.
Ensisijaisesti lepohetki on oikeasti lapsia varten, mutta kyllä voin sanoa, että koska meillä lyhyempi lepohetki, niin myös tauot jäävät useammin pitämättä ja suunnitteluaikojen noudattaminen hankalampaa. Melkein päivittäin myös erinäisiä palavereja, joissa vähintään yksi ryhmän kolmesta aikuisesta sidottuna.
Uskon, että suurin osa päiväkotien aikuisista oikeasti yrittää ja tekee parhaansa niillä resursseilla, mitkä meille annetaan. Mutta kyllä myös tosiasia on se, että vanhemmat ovat usein hankalia ja vaativia, eikä heillä ole minkäänlaista todellisuudentajua siihen, millaista arki meillä oikeasti on.
lapseni kävivät päiväkodin ruotsissa ja siellä vanhemmat päättivät nukkuuko lapsi vai ei.ne jotka ei nukkuneet oli noin20min satuhetki. toimi hyvin.