Korona on vaikuttanut varmasti meidän jokaisen elämään jollain tavoin. Epävarmuus tulevasta, rajoitukset ja sosiaalisen kanssakäymisen puute vaikuttaa niin henkisesti kuin fyysisestikin. Nuorten elämä on muuttunut aiemmasta totutusta paljon, joka näkyy lisääntyneenä ahdistuneisuutena sekä yksinäisyytenä. Unicefin mukaan koronan vaikutukset nuorten mielenterveyteen tulee vaikuttaaman useita vuosia.
Etäopiskelu kuormittanut
Etäopiskelun alkaessa useat lapset ja nuoret hihkaisivat onnesta, kun tulee “ylimääräistä lomaa”. Ei tarvitse nousta aikaisin kouluun ja viettää siellä koko päivää. Etäopiskelun jatkuessa tuttu arki ja rutiinit ovat muuttuneet, ja sosiaaliset suhteet kavereihin ovat jääneet vähemmälle. Kotona opiskelu on osalle rankempaa, ja koulukavereita kaivataan tueksi. Myöskään etäopiskelussa terveys- ja tukipalvelut eivät saavuta lapsia ja nuoria kuten lähiopetuksessa. Esimerkiksi terveydenhoitajalle tai koulukuraattorille puhuminen on ollut yksi keino saada apua ahdistuneisuuteen.
”Osalle lapsista on syntynyt sekä mielenterveysvelkaa että oppimisvelkaa. Ihan kaikkien kohdalla tätä voi olla vaikea kuroa umpeen, jollei todella panosteta eriarvoisuuden vähenemiseen” Kristian Wahlbeck Psykiatri ja kehitysjohtaja Mieli Suomen mielenterveys ry:ltä sanoo.
Kynnys palata harrastuksen pariin
Lisää ahdistusta ovat tuoneet tärkeät harrastukset, jotka ovat jääneet tauolle. Osalle lapsista ja nuorista kasvaa korkeampi kynnys tauon jälkeen enää palata harrastuksen pariin, ja heiltä jää väliin harrastusten myönteiset vaikutukset. Harrastukset tukevat lasten ja nuorten itsetunnon sekä vuorovaikutuksen kehitystä, ja tarjoaa vastapainoa opiskelulle.
– Jopa 20 000 nuorta on jo nyt jäänyt pois seuratoiminnasta, jos katsotaan aktiivisten urheilulisenssien määrää. Tämä on hälyttävän iso määrä. Tiedämme myös, että harrastaminen on monille nuorille tärkeä paikka kohdata perheen ulkopuolisia aikuisia. Lasten ja nuorten harrastusten sulkeminen tuntuukin erittäin huolestuttavalta suunnitelmalta, toteaa MIELI ry:n Nuori mieli urheilussa -hankkeen päällikkö Johannes Parkkonen.
Rajoitusten jatkuessa sekä harrastuksen puuttuessa nuorelle saattaa tulla ajanvietteeksi muita tapoja, jotka eivät ole terveydelle yhtä hyviä. Esimerkiksi liiallinen ruutuaika ja liikunnan puute vaikuttavat mielenterveyteen ja jaksamiseen.
Jo ennen koronaa nuorten mielenterveysongelmat ovat olleet nousussa, korona on kiihdyttänyt nousua entisestään. Maailmanlaajuisesti valtiot ovat panostaneet nuoren hyvinvointiin liian vähän, johon tulisi mahdollisimman pian puuttua. Nuoret ovat tuoneet ilmi toiveen, että pääsy ennaltaehkäiseviin mielenterveyspaveluihin (koulupsykolog- ja kuraattori) tulisi olla helpompaa.
Lähteet: Unicef, MIELI ry
-Poikien Äidit toimitus-
