Vauvan ristiäiset tai nimiäiset ovat perheelle usein iso ja tärkeä juhla. Osa sukulaisista ja läheisistä näkee juhlissa vauvan vasta ensimmäisen kerran. Joskus vauvan nimi paljastetaan vasta ristiäisissä/nimiäisissä ja se saattaa jännittää vieraita.
Juhlan ei tarvitse noudattaa mitään tarkkaa etikettiä, mutta joitain asioita on hyvä muistaa ja huomioida juhlia järjestettäessä.
Muistilista vanhemmille
Kastepäivän varaaminen
Vauvan synnyttyä saat postia seurakunnasta tai maistraatista. Sinun tehtäväsi on ottaa yhteyttä seurakunnan kirkkoherranvirastoon tai pappiin ja varata kastepäivä lapselle. Lapsen nimi pitää ilmoittaa väestörekisteriin kolmen kuukauden kuluessa lapsen syntymästä. (Lähde Kaste.fi) Useimmiten lapsi kastetaan ennen sitä, mutta kastaa voi toki myöhemminkin.
Ristiäisissä lapsi kastetaan seurakunnan jäseneksi ja hän saa samalla nimen. Jotta ristiäiset voidaan järjestää on vähintään toisen lapsen huoltajista kuuluttava kirkkoon.
Kirkkoon kuuluvat vanhemmat sekä kirkkoon kuulumattomat vanhemmat voivat järjestää lapselleen halutessaan myös nimiäiset. Silloin lasta ei kasteta seurakunnan jäseneksi. Nimiäisissä lapsi saa nimensä ilman kirkollista kastetta.
Nimiäisiin vanhemmat voivat halutessaan kutsua ulkopuolisen puhujan. Juhla on vapaamuotoinen, mutta yleensä nimiäisissä julkistetaan lapsen nimi ja “kummit”.
On hyvä huomioida päivää valittaessa perheen jaksaminen ja juhlien järjestelyt. Tästä syystä päivä on hyvä varata siinä vaiheessa kun näkee oman jaksamisensa synnytyksen jälkeen.
Kummien valinta
Jos lapsi kastetaan seurakunnan jäseneksi tulee tällä olla vähintään kaksi kirkkoon kuuluvaa, konfirmoitua kummia. Kirkkoherran luvalla riittää yksikin. Kummiksi voidaan ottaa myös kirkkoon kuulumaton, mutta ei virallisesti.
Osa vanhemmista haluaa antaa lapselleen “kummin” vaikka lasta ei kasteta seurakunnan jäseneksi. Tällöin kummeus on vanhempien ja valittujen läheisten välinen sopimus.
Kummeja valittaessa kannattaa miettiä tarkasti sitä onko kummilla lapselle aikaa ja pysyykö kummi lapsen elämässä pidempäänkin. Aina kaikkea ei voi ennakoida, mutta asialle kannattaa uhrata hieman enemmän aikaan. Tässä muutama tärppi joiden avulla löydät oikein kummin lapsellesi.
- Kummiehdokas on kiinnostunut lapsestasi ja haluaa tutustua tähän lähemmin
- Kummiehdokkaalla ei ole jo hurjasti kummilapsia entuudestaan
- Kummiehdokkaan oma elämäntilanne on sellainen, että siinä olisi nyt tilaa yhdelle uudelle ihmiselle
- Kummiehdokas on teille vanhemmille läheinen
Juhlapaikka ja tarvittavat asiat
Ristiäiset ja nimiäiset voi hyvin pitää kotona tai jossain erillisessä juhlapaikassa. Jos lapsi kastetaan seurakuntaan, voit kysellä myös seurakunnan omia tiloja käyttöönne. Vieraiden määrä sanelee aika pitkälle juhlapaikan. Toiset tykkäävät järjestää isommat juhlat ja toisille riittää intiimit kastejuhlat. Muista tarkistaa, että aika ja paikka sopivat myös papille.
Tarvitset ristiäisiin kastepuvun, mutta vauvan voi myös kastaa omiin vaatteisiinsa puettuna. Ristiäisissä tulee olla pöytä jonka päälle lasketaan kastemalja, liina millä pyyhitään vauvan kastettu pää, kynttilä, Raamattu sekä kukkia niin halutessasi. Kastevedeksi käy hanavesi.
Nimiäiset ovat vapaamuotoisemmat ja mitään tiettyjä perinteitä ei juhlalle ole.
Juhlasta saa aina tehdä oman näköisensä. Jokainen panostaa ristiäisiin ja nimiäisiin sen verran mitä itse haluaa tai sillä hetkellä pystyy.
Lähteet: Savon Sanomat,Kaste.fi,Evl.fi
-Poikien Äidit toimitus-
Huomautan, että mikäli molemmat vanhemmat kuuluvat kirkkoon (ev.lut. tai ort.), syntyy juridisesti hyvin epäselvä ja omituinen tilanne, jos lasta ei kasteta. Lain mukaan lapsi seuraa äitinsä uskontokuntaa, jolleivät vanhemmat päätä, että lapsi seuraa isäänsä. Tällöin, jos molemmat vanhemmat kuuluvat kirkkoon, myös lapsen tulee kuulua. Ja kirkkoon liitytään vain kasteen kautta, mikäli henkilöä ei ole aiemmin kastettu. Jos lasta ei kasteta ja molemmat vanhemmat kuuluvat kirkkoon, miten lapsi voi kastamattomana olla kuulumatta?
Eli olisi suotavaa, ettei kirkkoon kuuluville vanhemmille jaettaisi juridisesti kyseenalaista neuvoa jättää lapsensa kastamatta eli että on ihan okei järjest pelkät nimiäiset. Juridisesti ei ole. Nimiäiset voi toki järjestää myös ristiäisten lisäksi, mutta ristiäisissä on kyse myös oikeudellisesta aktista. Tämä lienee asia, jota kovin moni ei tule ajatelleeksi.
Tuo tieto oli peräisin täältä: https://www.savonsanomat.fi/paikalliset/3112012
Minä en siitä enempää henkilökohtaisesti tiedä!