Raskausdiabetes on sokeriaineenvaihdunnanhäiriö, joka todetaan ensimmäisen kerran raskauden aikana. Hoitamattomana se voi johtaa komplikaatioihin, kuten sikiön liialliseen kasvuun ja synnytykseen liittyviin ongelmiin.
RASKAUSDIABETES
Raskausdiabetes on siitä erikoinen, että se ei yleensä aiheuta mitään oireita, mutta sille altistavia tekijöitä ovat muun muassa:
- äidin ylipaino
- yli 40 vuoden ikä
- tyypin 2 diabetes lähisuvussa
- munasarjojen monirakkulatauti
- aikasempi raskausdiabetes
Raskaudiabetes diagnosoidaan noin 2 tuntia kestävällä sokerirasituskokeella. Se tehdään äitiysneuvolassa tai esimerkiksi pienemmillä paikkakunnilla saa lähetteen kunnalliseen. Rasituskoe tehdään 24.–28. raskausviikolla niille, joilla on raskausdiabeteksen riskitekijöitä. Jos sairastumisriski on erityisen suuri, esimerkiksi raskauden alkuvaiheessa vaikeasti liikapainoisilla tai niillä, joilla on aiemmin ollut raskausdiabetes tai joilla on vahva diabeteksen sukurasitus, koe tehdään jo raskausviikoilla 12–16.
Lue myös: Tunnista raskausajan masennus
Jos sokerirasituskokeessa on todettu poikkeavia arvoja, neuvola ohjeistaa ruokavalioon. Odottaja saa myös neuvolasta verensokerimittarin ja ohjeita liikuntaan. Raskausdiabetesta hoidetaan siis ensisijaisesti elintavoilla, joka useimmiten riittääkin normalisoimaan tilan. Jos elintapahoidosta huolimatta verensokeri pysyy koholla, saattaa lääkehoidon aloittaminen tulla kyseeseen.
RASKAUSDIABETES JA ELINTAVAT
- Ruokavalion energiansaantia rajoitetaan.
- Kohtuullinen liikunta on turvallista ja suositeltavaa raskauden aikana.
- Nopeasti imeytyviä hiilihydraatteja vältetään.
- Säännöllisestä ruokarytmistä huolehditaan.
- Tavoitteena on maksimissaan 7–8 kilon painonnousu raskauden aikana.
Raskausdiabetekseen liittyy huomattavasti suurentunut riski sairastua kakkostyypin diabetekseen myöhemmällä iällä. Näin ollen kannattaakin panostaa tavallista enemmän ylipainon välttämiseen ja terveellisiin elintapoihin.
Lähde: terveyskirjasto, puhti
– Poikien äidit toimitus –
