Suomalainen kouluoppiminen jatkaa alamäkeänsä, Suomen menestys PISA-tuloksissa laski taas.
Erityistä huolta aiheuttaa Suomalaisnuorten lukutaito, sillä sen nopea lasku on huomattavaa. Heikosti lukevien poikien määrä on kasvanut 7 % vuodesta 2009. Hyvin lukevien ryhmässä tyttöjä on 20 % ja poikia vain 9 %.(Lähde: Valtionevosto) Lukutaidon tarkastelu on tärkeää, sillä se on avaintaito, jonka pohjalle muu oppiminen rakentuu.
Mediassa on pohdittu mitä tulisi tehdä asian korjaamiseksi. Keskustelua on käyty opettajien, opetushalituksen, kansanedustajien ja vanhempien kesken, mutta onko kukaan kysynyt mitä lapset ja nuoret ovat asiasta mieltä?
Millä oppimistulokset saataisiin nousuun?
Me kysyimme lapsilta ja nuorilta.
Puhelimet pois ja motivaatio kasvuun
Nuorten puheissa esiin nousi turhan suuret vapaudet kouluissa. Oppilaat saavat selailla kännykkää oppitunnilla ja tehdä muutenkin mitä huvittaa. Tekeminen paranisi varmasti jos puhelin olisi poissa tuntien ajan, tämän myönsi myös ne nuoret jotka itse ovat paljon puhelimella koulutunneilla.
Lisäksi nuoret pohtivat, että koulussa ei seuraa tarpeeksi pahoja rangaistuksia jotta käytöstään kannattaisi korjata. Yleensä ainoa rangaistus on, että kotiin lähtee wilma-viesti, mutta lapselle itselleen mitään suoria seuraamuksia ei koidu. Monissa kouluissa ei ole käytössä minkäänlaista jälki-istuntoa tai puhuttelua.
Lue myös: Taudit jyllää -vinkit vastustuskyvyn parantamiseen
Erityisesti nuorten poikien kommenteissa nousi motivaation puute esiin. Motivaatiota ei tunnu löytyvän ja koulu ei auta sen löytymistä. “Jos koulussa tulisi tunne, että mäkin olen tärkeä, niin saattaisi siitä motivaatio kasvaa” -kertoo poika 14v
Osa oppilaista kaipasi pientä kisailua ja kilpailua, se toisi omanlaisen motivaation yrittää olla parempi.
Takaisin luokkahuoneisiin
Hälinä sekä oppilaiden suuri määrä tuli esille monen lapsen ja nuoren pohdinnoissa.
Useampi suurkoulussa opiskelevan lapsi ja nuori kertoi kaipaavansa tavallisia koululuokkia, joissa olisi seinät ympärillä ja kohtuullinen määrä oppilaita. Tämä korostui erityisesti ala-aste ikäisten vastauksissa. “Olis kiva saada opiskella oikeassa luokassa, niin ei olisi niin kova meteli” -poika 11v
Osa lapsista toivoisi kouluun enemmän keveyttä ja hauskuutta, lasten mielestä koulu on jo ala-asteelta asti liian vakavaa ja kilpailu on kovaa. Oppilaille oli hyvin jäänyt muistiin ne harvat tempaukset kun opettajan kanssa mentiin ulos ja tehtiin jotain yllättävää ja hauskaa, ilman mitään suorituspaineita. “Lähdettiin metsään ja syötiin eväitä, samalla pidettiin matematiikan tunti, se oli hauskaa” -tyttö 8v
Opettajan auktoriteetti tärkeää
Lapset ja nuoret kertoivat opettajan merkityksen olevan suuri. Jos opettaja ei pärjää oppilaiden kanssa, niin koko tunti saattaa mennä siihen kun opettaja “ragee” (=raivoaa) muutamalle oppilaalle. Hyvä ja reilu auktoriteetti tuntui olevan monelle erityisesti nuorelle tärkeää. “Jos opettaja on reilu eikä suosi ketään, niin opettajaa arvostaa itekin, eikä tee mieli pelleillä sen tunnilla.” -poika 15v
Lue myös: Tästä syntymämerkit johtuvat
Oppilaat kertovat, että hyvän auktoriteetiin omaava opettaja ei huuda eikä raivoa, mutta pitää kuitenkin kuria ja osaa olla tasapuolinen kaikille oppilaille. Siitä myös pidettiin, kun opettaja komensi niitä ketä asia koski, eikä olettanut esimerkiksi kaikkien poikien olevan osallisia metelöintiin, jos sitä teki muutama poika.
Kiitos kaikille lapsille ja nuorille ajatuksistanne, voitte lähettää niitä kommenttikentään lisää.
-Poikien Äidit toimitus-
