Tarvitsen vertaistukea seuraavaan asiaan. Pitääkö lapsen kanssa leikkiä ja miten lopettaa se?
8-vuotias poikamme haluaa leikkiä kanssani joka päivä. Lähinnä haluaa, että pelaan hänen kanssa futista / heitän palloa, että voi harjoitella saksareita yms. Mutta kun minä en jaksa.
Jaksoin tätä joten kuten kesän ajan kun ajattelin, että kohta koulut taas alkaa ja poika viettää sitten koulun jälkeen taas enemmän aikaa kavereidensa kanssa. Mutta tätä ei ainakaan vielä ole tapahtunut.
Taustaksi, että poika on sosiaalinen ja hänellä on laaja kaveripiiri. Harrastaa futista, mutta haluaa sitä harjoitella muulloinkin kun treeneissä. Kelpuuttaa lähinnä vaan kahta jalkapallossa taitavaa kaveriaan leikkikaverikseen tällä hetkellä. Kumpikaan ei usein ole kesällä eikä nytkään tullut leikkimään. Leikkii tällä hetkellä joskus muidenkin kavereiden kanssa (ehkä 1 – 2 krt viikossa), kun ennen kesää oli menossa melkein joka pv eri kavereiden kanssa.
Lue myös: Jos lastasi ahdistaa niin katso peiliin
Olen aivan loppu!
Ehkä koulun aloitus ja uusi luokka (itse koulussa kyllä kaikki samat kaverit) vähän vielä vaikuttaa, mutta äitinä olen aivan loppu.
Lapsen isä leikkii välillä lapsen kanssa, mutta töidensä ja työmatkojen takia leikkikaveri olen yleensä minä. Ei sisaruksia.
Olenko surkea äiti? Tuntuu, että haluaisin joka päivä ainakin hetken levätä ja olla ihan yksin. Toki kotityöt ja lemmikit vie osan ajasta sekä tietenkin itse palkkatyö vaikka etänä onkin.
Tänään lapsen isä vei hänet uimaan kun olin kieltäytynyt pelaamasta jalkapalloa ja nukahdin sohvalle. Tunnen syyllisyyttä kun en jaksa joka päivä leikkiä. Lapsi saattaa odottaa koulupäivän jälkeen monta tuntia, että minulla loppuisi työt ja tulisin leikkimään. Ja minä yritän kannustaa soittaa kavereille ja tehdä jotain heidän kanssa.
Mitä teen?
-Anonyymi kirjoittaja-
Sana on vapaa kirjoituksia voi lähettää tämän sivun alalaidasta, me julkaisemme ne yhteisölle nimettömänä.
