Elämme mielenkiintoista aikakautta. #metoo kampanja on käynnistänyt hienoja asioita, mutta lähtenyt samalla minusta osittain myös hieman pelottavaan suuntaan.
Esimerkkinä Ruotsissa itsemurhaan päättynyt Tukholman kaupunginteatterin entisen johtajan Benny Fredrikssonin tapaus. Ensin #metoo-kampanjalla kyseenalaistettiin Fredrikssonin toimintaa johtajana, sitten myöhemmin hänen kuoltuaan, samat arvostelijat ylistivät hänen työuraansa. Kampanjasta kärsimään jäi ainoastaan Fredrikssonin perhe. Oliko oikea tapa käsitellä johtajan ja alaisten väliset ongelmat julkisesti ja yksipuolisesti lynkkaamalla?
YLE: Toimittajalta: Menikö keskustelu liian pitkälle?
Kotimaassa puolestaan tapaus Louhimies. On monia mielipiteitä siitä, hoidettiinko hänen toimintatapojensa paljastaminen reilujen periaatteiden mukaisesti. Tai hoidettiinko se asia niin, että siitä koituisi oikeasti jotain hyvää pidemmällä aikavälillä meille kaikille ihmisille? Keskustelupalstoilla ihmisiä on muun muassa ärsyttänyt se, että kotimaisen elokuvan yksi hienoimmista gaaloista tuhlattiin pelkästään siihen, että siellä arvosteltiin vuorotellen Louhimiestä lavalla. Mahtavat kotimaiset elokuvat jäivät koko tapauksen varjoon.
On hyvä, että asioihin ja vallankäyttöön puututaan ja niitä nostetaan julkisestikin esiin, mutta miten ja millä tavalla, siinä on meillä ehkä pohdittavaa.
Onko Girl Power hyvästä?
#metoo on ehdottomasti hyvä juttu! On hyvä, että kampanja on lähtenyt vauhdilla käyntiin. Olisi kuitenkin myös hyvä jos kampanja ei jakaisi ihmisiä kahteen kastiin, miehiä pahoiksi ja naisia hyviksi.
Keskustelupalstoilla ja mediassa kuhistaan ja naiset huutavat toisilleen Girl Poweria. Nainen joka ei yhdy sukupuolisidonnaiseen taisteluun toista sukupuolta vastaan, leimataan heti petturiksi tai miehen alistamaksi ressukaksi. Miehistä puhumattakaan. Harva uskaltaa sanoa eriävää mielipidettään julkisesti.
On todella ristiriitaista, että samaan aikaan kun halutaan vahvistaa sitä ajatusta, että molempia sukupuolia pitää kohdella samalla lailla ja tasa-arvoisesti, tehdäänkin näin sukupuolisidonnainen kampanja, jossa leimataan toinen sukupuoli hyväksi ja toinen pahaksi. Alunperin #metoo-kampanja ei kai ollut tarkoitettu vain naisten kampanjaksi, mutta mitä ilmeisemmin se on nyt pikkuhiljaa kääntynyt siihen, että naiset joukolla syyttelevät miehiä. Eikä kampanjaan liittyvät syyttelyt liity enää välttämättä mitenkään seksuaaliseen häirintään, vaan yleisesti huonoon käytökseen.
Miksi naisen pitäisi pitää pitää aina automaattisesti naisten puolia, vaikka nainen onkin? Minä en ainakaan ole kiinnostunut siitä, että onko ihminen nainen vai mies, vaan siitä, että onko ihminen hyvä vai paha. Ja ihan niin mustavalkoista ei elämä ole muutenkaa, että voisimme jakaa ihmiset vain hyviin ja pahoihin, on varmasti paljon ihmisiä myös siltä väliltä.
Sitäpaitsi ihmiset tekevät virheitä. Kaikki ihmiset! Jos nyt puhutaan esimerkiksi johtamisesta (eikä mistään seksuaalisesta häirinnästä, mitä eivät varmasti tee kaikki), niin kuinka moni osaa sen täydellisesti? Tai työyhteisössä toimimisen noin muutenkin? Voiko kukaan sanoa olevansa täydellinen?
Ollaan ihmisten puolella
Olisi mahtavaa, jos tehtäisiin kampanja, jossa olisimme kaikki samalla puolella. Niin naiset kuin miehetkin. Ei meitä vie eteenpäin se, että naiset ja miehet ryhmittyvät eri puolille. Siitä ei varmasti koidu mitään hyvää. Voisimme ennemminkin yrittää yhdessä kitkeä maailmasta pois pahuutta ja tuoda tilalle hyvyyttä.
Me haluamme olla suvaitsevaisia ja antaa tilaa erilaisuudelle, mutta sitten kuitenkin nivomme kaikki miehet yhteen ja samaan pahuuden muottiin. Minun elämässäni on ollut enemmän hyviä miehiä kuin pahoja miehiä, Elämässäni on ollut myös enemmän hyviä naisia kuin pahoja naisia. Uskon, että jos jokainen meistä kävisi miettimään, niin sama vastaus olisi meistä suurimmalla osalla. Haluan kasvattaa poikani hyviksi miehiksi ja olla tukemassa maailmaa, missä heillä on siihen kaikki mahdollisuudet. En halua, että poikani on automaattisesti paha, koska syntyi pojaksi.
#ihmistenpuolella huudellaan HUMAN POWERIA
Minä olen ihmisten puolella, en tyttöjen, en poikien, en naisten, enkä miesten. Vaan ihmisten! Entä sinä?
Lue:
Mitä muuta olen, kuin poikien äiti?
Kuuntele:
Poikien Äitien podcast-jakso. Saako poikien puolesta puhua?
